1) Ympäristötietoisuus osana syömistä
Jos kuulut niihin, joiden mielestä syöminen on minimaalinen ympäristötekijä (= olet väärässä) tai niihin, joiden mielestä ympäristökysymyksiä ei pitäisi liittää syömisohjeisiin (mikä onkin mielipidekysymys) niin edessäsi on ikävä vuosi. Kaikki tähänastinen keskustelu syömisen arvoista on ollut vasta alkulämmittelyä ja fiilistelyä. Vuonna 2012 ympäristökysymykset liitetään osaksi ravitsemussuosituksia ja siitä tämä homma vasta alkaa. Ympäristötietoiset voivat puolestaan myhäillä tyytyväisinä. Syömisen terveysvaikutusten kannalta trendi on suotuisa, sillä kasvisten korostuminen ja eläinkunnan tuotteiden vähentyminen nousevat esiin - ja molemmat ovat teemoja, jotka varsin vahvalla näytöllä liittyvät terveyden paranemiseen.
Kuuluvatko ympäristöarvot syömisen suosituksiin?
2) Fiilistely ja fiilisten tunnistaminen syömisessä
Syömisen monimuotoiset mahdollisuudet alkavat saamaan yhä vahvempaa jalansijaa. Mediatappelu dieettinippeleistä jatkuu, mutta pinnan alla ja ratkaisevissa mielipidevaikuttajissa vahvistuu yleisvire, jossa hyvä syöminen on monenlaista ruokavaliotyypiltään. Tähän yksilöllisyyttä korostavaan syömisajatteluun yhdistyy sopivasti jatkuvasti lisääntyvä syömiseen liittyvien viestien parempi tunnistaminen - brändättyinä ajatuksina ne ovat intuitiivista syömistä, tietoista syömistä tai rentoa syömistä. Nämä brändäykset eivät saavuta laajamittaista suosiota, mutta niiden tausta-ajatus oman kehon kuuntelusta, kuuntelun harjaannuttamisesta ja kehoon luottamisesta tulee mainstreamiksi eikä vain kiinnostuneiden testailuksi. Joku kömpelö suomenkielinen nimikin saatetaan laajemmalla asiayhteydelle keksiä. Tämä on ilman muuta mainio trendi.
3) Luonnonmukaisen syömisen ja paikallisuuden trendi jatkuu vahvana
Ei tätä tarvitse tarkennella enempää. Trendit ovat yleisilmeeltään hyviä ja alkuinnostuksen pahimmat ylilyönnit alkavat jäämään taka-alalle. Trendit jalostuvat kohti varsin järkevää kokonaisuutta ja yhä useammassa kotipihassa alkaa kasvamaan jos jonkinlaista yrttiä, puskaa ja puuta. Parin kunnanviraston katolla aletaan mediahankkeena myös pitämään omia puutarhoja, mutta kosteusvaurioiden vuoksi ilmiö laantuu pian.
4) Huoli globaalista ruokaturvasta saa lisähuomiota
"Mustana joutsenena" tapahtuu jotakin, jonka seurauksena ruuan hintakeinottelu lisää voimakkaasti taas ruuan hintaa. Kärsijöinä ovat tietysti köyhien maiden köyhä väestö - ja tällä kertaa huomio kiinnittyy kotimaisen hintapäivittelyn sijaan juuri näihin ulkomaiden ihmisiin. Dokumentteja TVssä, laajoja artikkeleita, globaalin ruokatuotannon päivittelyä ja kaikenkaikkiaan huomion osittaista kiinnittymistä oman pienen maamme ulkopuolellekin. Tämäkään huomio ei vielä riitä minkään muuttumiseen, mutta se on osa tietoisuuden lisääntymistä joka on välttämätöntä mikäli jonain päivänä voisi tapahtua jotakin.
Siinä ne tärkeimmät tulevat tapahtumat ovatkin. Toki täällä kotimaassa on satunnaisia pienempiä ilmiöitä, kuten myrskypeloista kumpuava omien porakaivojen lisääntyminen ja niiden vedenlaadusta johtuvat huolet. Stevia floppaa, ruokamyrkytysepidemia kohahduttaa ja "antakaa syömiseni olla" -liike aloittaa toimintansa. Mutta ei mitään isompaa.
Nämä trendit eivät anna aihetta alkaa vielä tyhjentämään kauppojen hyllyjä tai hamstraamaan ruokaa ylipäätään. Joku voisi sanoa, että visioni ovat aika optimistisia eivätkä anna paljoa tilaa inhimilliselle hölmöilylle. Mutta minkäs teet - noin se vain menee.
Hei,
VastaaPoistavoisitko perustella väitettä stevian floppaamisesta? Olen kuvitellut, että aspartaami on aika suosittu sokerin korvike, ja totta kai uusi makeutusaine kiinnostaa niitä, joita aspartaamin (väitetyt/mahdolliset) sivuvaikutukset pelottavat.
Liittyykö käsityksesi kenties siihen, että ylipäätään keinotekoista makeutta ruvetaan välttämään? Jos keinomakea ei enää maistu, jatkavatko sitten toiset sokerin syömistä samalla kun toiset jättävät hiilarien pelossa juureksetkin syömättä?
Miksei steviasta voisi tulla aspartaamin vaihtoehto niille, jotka joka tapauksessa käyttävät makeutusaineita?
ihmettelee
Tarja, joka käyttää sekä sokeria että Canderelia
No tuo stevia oli tuossa vähemmän vakavasti kirjoitetussa osiossa, joten voisi vain sanoa että se nyt oli heitto. Varmastikaan stevia ei floppaa siltä osin, etteikö se vakiintuisi jonkinlaiseen käyttöön. Mutta en nyt äimistelisi vaikka stevia floppaisi siltä osin, kun siitä jotkut ovat ehkä odottaneet jotenkin keinomakeutuksen mullistajaa.
VastaaPoistaEnsinnäkin koska nykyiset trendit ei todellakaan mitenkään suosi limuja yms. tuotteita, jotka ylipäätään tarvitsee keinomakeutteita. Toisekseen stevialle voidaan varmaan vetää hatusta ihan samat huolet kuin aspartaamillekin jos joku niin haluaa - ja jotkut voivat haluta. Tässä keinomakeutteiden kohdalla riskeistä puhuttaessa on kuitenkin kyse mielikuvista ja spekulaatioista eikä todellisista havaituista riskeistä. Kolmanneksi sen maku on oma kysymyksensä - miten se miellyttää ihmisiä ja tuunataanko steviatuotteita maistuviksi muilla keinoin, jotka syövät stevian "luonnollisuus/terveys" mielikuvaa. Esim. steviamakeutetuissa juomissa hedelmäsokeri on mukana makusyistä mutta tuo melko vähäinenkin hedelmäsokeri voi ajaa jotkut pois tuotteesta.
Jokohan paleoruokavalio alkaisi pääsemään tänä vuonna myös Suomessa laajemmin ihmisten tietoisuuteen?
VastaaPoistaJaa-a, tietoisuuteen ehkä mutta veikkaan että käytännön toteutuksessa pysyy marginaalina.
VastaaPoistaJa luulenpa että ihmiset ovat nyt VHH:n myllytyksen myötä hiukka turtuneita eikä millään samanhenkisellä ole varmaan paljoakaan huomioarviota otettavana vähään aikaan.
Kun on tullut seurattua paleoliikkeen kehittymistä, niin olen kyllä aika vakuuttunut, että se tulee jossain vaiheessa olemaan aika iso juttu täälläkin. Etenkin Yhdysvalloissa se on ollut ihan kivassa nosteessa viime aikoina.
VastaaPoistaVHH on saanut kritiikkiä osakseen monelta suunnalta, myös paleomaailmasta. Nyt kun monet ovat vetäneet karppaamisen ihan överiksi, niin on mielenkiintoista nähdä, luovutaanko siitä kokonaan (ketään ei enää kiinnosta) vai aletaanko ihan tosissaan tutkia, mitä ongelmia siitä täsmälleen on ja miten niitä voi välttää.
Esimerkiksi itse menin jokunen aika sitten aika vähillä hiilareilla - en nyt varsinaisesti yrittänyt erityisemmin karpata, mutta kun en mitään bulkkihiilareita pahemmin syö, niin ne vaan jäivät käytännössä hyvin vähälle. Tämän seurauksena silmät alkoivat kuivumaan ja apu löytyi Perfect Health Diet -blogista, jossa kerrottiin sen olevan yksi merkki glukoosin puutoksesta. Niinpä lisäsin valkoista riisiä ruokavalioon ja silmät alkoivat parantumaan melkein välittömästi.
Toinen mahdollisesti iso juttu on paleon potentiaali autoimmuunisairauksien parantamisessa ja/tai oireiden lievittämisessä.
Jonkin verran paleo ruokavalioon perehtyneenä minua ihmetyttää sen saama hehkutus. Kuinka on voitu saada luotettavaa tutkimustietoa siitä, että kivikauden ihminen ei olisi ruokavaliollaan sairastunut diabetekseen ja sydän ja verisuonisairauksiin kun kivikauden ihmisen elinikä oli 40 vuotta ja nykyihmisen lähes 80 vuotta. Mietin myös miten on voitu osoittaa etteikö kivikauden ihminen olisi mahdollisuuden niin salliessa käyttänyt ravinnokseen esim. villiviljaa.
VastaaPoistaMielestäni paleo dieetin paremmuus muihin dieetteihin nähden lepää liiaksi illuusioiden varassa.
Seuraan jonkin verran amerikkalaisia blogeja ja olen ollut huomaavinani jonkinlaisen uuden trendin: gluteiinittomat/viljattomat ruokavaliot. Juuri lueskelin yhtä postausta, jonka kirjoittaja oli vakuuttunut siitä että juuri vehnä aiheuttaa hänelle ruokahimoja. Eli nyt se ei ole pelkästään sokeri joka niitä himoja aiheuttaa...
VastaaPoistaJa kyse ei siis ollut keliaakikosta tai vilja-allergiasta kärsivästä henkilöstä.
En tiedä mistä tämä trendi on peräisin, onko sillä jotain tekemistä paleon kanssa?
Joo, varmasti paleo on ollut omalta osaltaan buustaamassa gluteenitonta ruokavaliota. Mutta jonkin verran on kyllä ollut havaittavissa, että myös muissa piireissä gluteenittomuus on nostanut päätään (jopa vegaanien/vegetaristien joukossa). Paleopiireistä kuitenkin lienee tullut laajamittaisimmin viljakritiikkiä, etenkin vehnän ja muiden gluteeniviljojen suhteen. Gluteeni vaikuttaisi aiheuttavat enemmän tai vähemmän ongelmia aika monelle ihmiselle, eli myös muillekin kuin vain keliaakikoille ja allergikoille.
VastaaPoistaWilliam Davis kirjoitti jokunen aika sitten kirjan nimeltä Wheat Belly. Kuulemma vähän alarmistiseen tyyliin kirjoitettu, joitain juttuja liioitellen, mutta kuulemma siellä on kuitenkin sen verran kovaa faktaa, että kannattaa lukea se, jos aihe kiinnostaa.
Gluteiinitonkin taitaa olla vahvassa nosteessa juu. En nyt kuitenkaan usko senkään paleon tavoin nousevan valtavirtaan. Mutta katsotaan :)
VastaaPoistaItse näen gluteiinottoman ruokavalion tämän vuoden (terveys)ruoka trendistä ikäänkuin vhh/karppaus-trendin tuunatumpana versiona. Entiset karppaajat/vhh-ruokavaliota noudattavat hieman sallivampaa gluteiinitonta ruokavaliota ja hehkuttavat sen tuovan paremman olon. (luulen, että yksi syy niiden tehoon on, se että valkoiset jauhot jäävät pois ja ihmiset saattavat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään kiinnittä huomiota syömisiin.. mutta se siitä aiheesta)
VastaaPoistaItse en pidä steviaa minään trendinä vaan yhtenä uutena makeutusaineena sokereiden, siirappien ja keinotekoisten makeutusaineiden rinnalle. Jotkut tulevat tykkäämään mausta, toiset taas ei. "Menestys" riippuu kauppojen ABC-analyyseista, hyllypaikasta jne.
Mutta varsinaisista trendeistä voisin ennustaa ns. "ruokajytkyä", jossa se "unohdettua" kansanosa, joka ostaa totutusti sitä mitä kaupoissa on tarjouksessa, kyllästyy "terveyssyyllistämiseen" ja "suvaitsevaan luomu/eettiseen ruokaan ja niiden tyrkyttämiseen" ja alkaa pitämään omia "einesblogeja" sekä vastustavat koulujen kasvisruokapäiviä ja päiväkotien luomuhiutaleita.
Kommentti steviasta kertakokeilun jälkeen: palasin perus-Candereliin, koska vihreä ei yksinkertaisesti maistunut miltään. Sinänsä aika outo kokemus, koska kyse on kuitenkin makeutusaineesta, jonka oli määrä olla huimasti sokeria makeampaa.
PoistaEpäilen, että valmistajaan on iskenyt ahneus. Lisääntyneen menekin toivossa purkkiin on tungettu jotain mautonta täyteainetta. Purkin kyljessä ei kyllä puhuta mistään muusta kuin makeutusaineista, mutta ainakaan minun suussani tämä vihreä versio ei maistunut miltään, ei siis edes keinotekoiselta makeutusaineelta, vaan ei miltään.
Mieheni on keliaakikko ja juuri katselin Diili-jakson telkkarista jossa nähtiin gluttiruokavalio jenkkilässä suurena terveystrendinä. Kilpailijat kehittivät "terveellisemmän" valmiruoan jossa toinen joukkue valitsi olevan gluttilihapullat ja gluttipastan.
VastaaPoistaJotenkin tuntuu nurinkuriselta; keliaakikothan tuskailevat usein sen kanssa että lihovat kun leivät ovat usein painavaa tönkköä (eli tuhtia tavaraa), ja joutuvat syömään kuitupitoisten/täysjyvätuotteiden sijasta paljon "tyhjempiä" hiilareita, kuten riisiä, maissia jne. Ja kaiken lisäksi yleensä ihan normaaliversio voittaa gluttituotteet maussa 6-0, hinnassa 50-0. Aivan tajuton trendi. Sinänsä kyllä keliaakikkoturistille hyvä jos tarjontaa on, mutta toisaalta huono jos lipsutaan siinä että tuote mainitaan gluteenittomaksi vaikka se ei aivan täysin sitä olisikaan.