maanantai 13. elokuuta 2012

Proteiinipatukat


Käytän proteiinipatukoita...




Kesällä useampikin toimittaja intoutui kyselemään proteiinipatukoista, kun oli ilmennyt että tuotteiden suosio on vahvassa kasvussa. Oma tiivistetty kantani niihin on, että paljon harjoittelevat voivat niitä ajoittain käyttää helpottamaan välipaloja ennen ja jälkeen harjoittelun - mutta jos henkilöllä on syömisessä fokus painonhallinnassa, hyvinvoinnissa tai terveydessä niin ei proteiinipatukoiden mikään kovin rutiiniratkaisu välipalaksi kannattaisi olla. Tämä on siinä mielessä keskeistä, että täysin mutuna luulen että iso osa tuotteiden myynnin kasvusta johtuu juuri tämän painonhallinta/hyvinvointisektorin käyttäytymisestä. Omat kommenttini aiheeseen vaikuttavat varmasti monen tuotteita käyttävän mielestä vähän nihkeiltä ja ajattelin muutaman sanan aiheesta turista lisää.

Proteiinipatukan anatomia
Hyödyllisin paikka arvioida proteiinipatukoita on minusta katsoa niiden valmistusaineluetteloa, jossa sisältö pitää olla esitettynä suuruusjärjestyksessä ja lista antaa muutenkin kuvaa tuotteesta. Melkein kaikissa patukoissa sisältö tiivistyy kolminaisuuteen 1) jotain proteiinia/proteiiniseosta 2) suklaata ja/tai sokereita ja 3) sidosaineet ja makuaineet. Paremmissa tuotteissa proteiinia on enemmän ja heikommissa sitten sen verran vähän, että sokeripatukka voisi olla parempi nimi. Variaatioita näistä kolmesta teemasta on yhtä monta kuin patukoitakin ja hiukka oma lukunsa ovat "vähähiilihydraattiset" patukat, joissa usein on pientä kommervenkkiä kun käytössä on pitkälti hiilihydraatinomaisesti käyttäytyviä ainesosia kuten glyserolia (lasketaan silti rasvoihin), sokerialkoholeja, polydekstroosia tai muita ainesosia, joiden avulla ravintosisältö voi näyttää hiukka erilaiselta kuin  mitä kehossa lopulta tapahtuu.

Käyttökohteet
Mutta tiivistettynä siis: yleensä hyviä proteiininlähteitä antaen 20-40 g proteiinia ja ympärillä sokeria vaikkapa 15-30 grammaa. Mukana voi olla lisättynä vitamiineja/mineraaleja ja toisaalta mukana on myös jo raaka-aineiden kautta rasvoja, jotka eivät kuulu laadukkaimpiin - mutta jätän nämä hilut hiukka huomiotta.

Proteiinille on tietty paljonkin käyttökohteita ja urheilua harrastaville ja varsinkin treenin jälkeiseen palautumiseen sokerit eivät ole mikään mörkö, niitä jopa joskus halutaan. Urheilussa ja tavoitteellisessa kuntoilussa patukat siis OK.

Mutta painonhallinta ja hyvinvointi? Vaihdetaanpa proteiinipatukan tilalle toisenlaisen välipala samanlaisin ravitsemuksellisin speksein: 150 g raejuustoa ja 40 g Dumle -karkkeja (tai melkein mitä vaan karkkeja) on pitkälti sama asia ja samalla syy miksi käytän proteiinipatukan kohdalla usein lausetta "vähän parempi karkkipatukka". Jos me nyt alamme suosittelemaan hyviä välipaloja laihduttajalle tai yleiseen hyvinvointiin niin en minä kyllä näe tätä komboa mitenkään korkealla hyvien välipalojen listalla. Aika monen mielessä ensimmäinen kysymys olisi varmaan "mitä hittoa ne Dumlet siellä tekee?!? eikö sinne keksitä muka mitään parempaa tilalle?". Ja keksitään toki.

Monella tapaa tuntuukin, että kun usein kuulee sanottavan proteiinipatukkaa hyväksi välipalaksi niin se vertautuu suklaapatukkaan - ja verrattuna siihen tottakai se on parempi valinta. Mutta  verrattuna ruokavälipaloihin se on kyllä laadullisesti aika heikko esitys. Tottakai ymmärrän, että välillä on kiire ja patukka on helppo olla mukana ja syödä. Ja tottakai niitä voi käyttää välipaloina - mutta kunhan ei silti olisi illuusiota, että kyseessä on laatuvälipala vaan mieluummin olisi sellainen ajatus, että joskus kun on hässäkkää käytän patukkaa mutta kun on aikaa yritän syödä jotain parempaa.


Välipalan anatomia
Toinen hiukka epäoleellisempi pointti välipalassa on, että siellä olisi hyvä olla myös hedelmää, marjaa tai kasvista mukana jos tavoitteet ovat painonhallinnassa tai hyvinvoinnissa. Oikeaa virallista ja parasta välipalaa ei olekaan, mutta yleissääntönä pitäisin tuon keventävän ainesosan mukanaoloa suotavana useimpien ihmisten tavoitteissa. Toki voi syödä patukan ja hedelmän - ja se onkin minusta parempi kuin pelkkä patukka - mutta monen käytössä proteiinipatukka on sellaisenaan ja se keventävä elementti jää puuttumaan välipalasta.


Karkin korvikkeena
Aivan toinen asia sitten on se, että jotkut käyttävät patukoita karkin korvikkeena. Ja mikäs siinä jos se mielekkäältä tuntuu. Mutta noin pitkässä juoksussa syömisessä ja herkkujen kohtuuden hallinnassa on kyllä sellainen näppituntuma (on siihen viitteellistä tutkimustakin) että on parempi, että kun syödään herkkuja niin sitten syödään sitä mitä halutaan syödä eikä etsitä sille korvikkeita. Tämä liittyyy siis siihen, että jos on suklaanhimo ja sitä paikataan proteiinipatukoilla, niin se suklaa pysyy siellä taustalla edelleen kiellettynä hedelmänä joka odottaa ihmisen heikkoa hetkeä laukaistakseen suklaakohtauksen. Lyhyellä aikavälillä karkin korvaaminen voi tuntua toimivalta, pitkällä aikavälillä veikkaisin että joillain toimii mutta useammalla ei.

Proteiinivalmisteet muutoin
Proteiinivalmisteillehan on muutoin kyllä paljonkin ihan hyviä käyttökohteita ja varsinkin joissakin erityistilanteissa (sairaudet, ikääntyvät..), joissa ravinnonsaanti on vaakalaudalla ne ovat jopa alikäytettyjä. Mutta patukka vaan on vähän heikko kuljetusalusta proteiinille ja esimerkiksi nestemäisistä proteiinivalmisteista tuon hyvän proteiniin saa paremman ilman ylimääräistä tauhkaa.

Sinällään tässäkin on kyse samasta ilmiöstä kuin monessa muussakin ruoka-aineryhmissä. Lapsuutemme suht' maalaisjärkiset rajaukset ruoka-aineiden fiksuudessa hämärtyvät yhä enemmän kun perushyvien ruoka-aineiden prosessointi heikentää niitä ja perushuonoja aineksia tuunataan vähän fiksummiksi. Ja kuluttajan on koko ajan vain hankalampi enää arvioida mikä on fiksu valinta ja mikä ei. Enimmäkseen perusraaka-aineissa ja niistä tehdyissä tuotteissa pysyminen mahdollisuuksien mukaan on aina simppeli ratkaisu, niin ei tarvitse miettiä onko tämä keksi tai patukka nyt hyvä vai ei.






29 kommenttia:

  1. Sorge.. gallupista jäi vaihtoehto "Käytän karkkina" pois. Unohdus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki kaupassa myytävä syötävä on tavallaan karkkia.
      Siis nykyään, koska aina lisätään jauhoja, sokeria tai E-lukuja.

      Poista
    2. Löytyy netistä viisas suklaahyvien teko-ohjesivustokin:
      http://raakasuklaa.com/wordpress/ .
      Ja vielä, kun turhan sokerin korvaa stevialla niin turha sokerisuus häviää ja tulee kunnon rasvat ja proteiinit mukaan.

      Poista
    3. Tässä syömishäiriötä vastaan tappelen ja olen jo alkanut vihdoinkin toipumaan. Ajankohtaiseksi villitykseksi on nyt syksyllä kuitenkin tulleet nämä proteiinipatukat... Kiitos järjen äänistä. Minulle kirjoituksesi oli hyödyllinen.

      Poista
  2. mielenkiintoinen ja ajatuksiaherettävä postaus jälleen. hyvin havainnollinen esitys pukea patukka dumlekarkkien ja keson muotoon ja niinhän se taitaa olla. hyvin ollaan vaan markkinoita illuusio terveellisestiä välipalasta, kun itsekin olen sen jotenkin omenan ja maitorahkan kanssa samaan kastiin luokitellut. tosiaan, suklaapatukan korvikkeena toimii, nimittäin ite ainakin (monen mielestä hassua) pidän monen prodepatukan mausta yhtä paljon kun siitä suklaasta:)

    VastaaPoista
  3. En ole asiaan tarkemmin tutustunut, mutta kattaako nämä proteiinipatukat myös laihdusvalmisteina käytettävät tuotteet (Nutrilett, Naturdiet, Allevo, jne) - onko sisältö käytännössä sama? Onko niillä samat ongelmat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat ongelmat on noilla. Ja oikeastaan sieltä isommasta päästä, koska nuo ovat kovin sokeripitoisia ja aika vähäproteiinisia. Ei ole juuri iloa, että mukana on jotain vitamiineja ja mineraaleja, jotka voi yhtä hyvin hoitaa monivitamiinivalmsiteella.

      Nutrilettpatukan tuoteselosteen alku kertoo kaiken: Glukoosisiirappi, maitoproteiini, fruktoosi-glukoosisiirappi, maitosuklaa (16,7 %)... Kun neljän yleisimmän ainesosan joukossa on kahta eri sokeria ja suklaata niin eihän tuollaisesta oikeasti mitään järkevää saa. Samanlainen näytti olevan Allevokin.

      Poista
  4. On ollut suuri työ löytää proteiinipatukka, jossa ei olisi sokeria, vaan olisi ihan oikeasti PROTEIINIpatukka, ei sontaa. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita en tahdo käyttää, enkä missään tapauksessa tahdo, että patukka on suklaata tai muuta vatsaavaa. Kaukaa lopulta löytyi ja sitä saa maksaa tullimaksuja ynnä muita, mutta on se sen arvoista. Suurin osa kaupan patukoista on aika lailla aivan puhdasta sontaa. Syy miksi käytän? Siksi, kun ollaan paljon tien päällä ja tehdään pitkiä ajoreissuja, käydään vaeltamassa ym. Muut eväät on helppo saada mukaan ja lähteitä useita, mutta proteiinien saanti on ilman patukoita hankala. Kylmässä on harvemmin mahdollisuutta pitää tällaisilla reissuilla.

    On surullista, miten vähän ihmiset lukevat ravintosisältöjä. Ei kyseenalaisteta mitään. Harva asia on aivan oikeasti niin hyvää, millaisena sitä markkinoidaan.

    VastaaPoista
  5. Mainiosti havainnollistit tätä asiaa. Täytyy tehdäkin oikein dia tuosta raejuusto-dumle vertauksesta. Ja tosi paljon kertoo kyllä tuo sun vika kommentti aineosista.

    VastaaPoista
  6. Bobby Jean kirjoitti näin ja näkyi Readerissa muttei varsinaisesti blogissa:

    "On ollut suuri työ löytää proteiinipatukka, jossa ei olisi sokeria, vaan olisi ihan oikeasti PROTEIINIpatukka, ei sontaa. Myöskään keinotekoisia makeutusaineita en tahdo käyttää, enkä missään tapauksessa tahdo, että patukka on suklaata tai muuta vatsaavaa. Kaukaa lopulta löytyi ja sitä saa maksaa tullimaksuja ynnä muita, mutta on se sen arvoista. Suurin osa kaupan patukoista on aika lailla aivan puhdasta sontaa. Syy miksi käytän? Siksi, kun ollaan paljon tien päällä ja tehdään pitkiä ajoreissuja, käydään vaeltamassa ym. Muut eväät on helppo saada mukaan ja lähteitä useita, mutta proteiinien saanti on ilman patukoita hankala. Kylmässä on harvemmin mahdollisuutta pitää tällaisilla reissuilla.

    On surullista, miten vähän ihmiset lukevat ravintosisältöjä. Ei kyseenalaisteta mitään. Harva asia on aivan oikeasti niin hyvää, millaisena sitä markkinoidaan."

    VastaaPoista
  7. Itse olen joskus käyttänyt patukoita välipalana kun olen ajatellut, että on ne sentään parempia kuin suklaapatukat. Mutta kun vertaa niitä ravintosisältöjä ja suhteuttaa ne hintaan, niin... Lisäksi valmiit proteinipirtelyt ovat käytännössä kevytmaitoa johon on ripoiteltu sokeria ja vähän heraproteiinia.

    Eli olen siirtynyt tuohon "raejuusto-dumble" linjalle. Manteleissa/pähkinöissä on proteiinia lähes saman verran kuin heikoimmissa proteiinipatukoissa (ja kaupan päälle hyviä rasvoja) silloinkun ei ole mahdollista rahkan tai muun kylmäsäilytystä vaativan maitoproteiinin nauttimiseen ja suklaan maun/hiilaripiikin saa da capo patukasta huomattavasti edullisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syön Lidlin 81 % suklaata. Siihen ei tule himo. Ja siitä saa Antti Haeikkilän Pellinki dietti-kirjasta hyvän suklaakakun reseptin avulla eikä ole sokeria vaan kunnon rasvaa ja proteiinia. Ei tullut kakku kalliiksi vaan hyvän makuiseksi stevialla maustettuna. Tuorejuustoa, mantelijauhoa ja voita sekä kananmunaa lisäksi. Munaa ja lihaa koululääketiedekkin suosittelee niin vanhuskin saa rautaa. Ei ole pakko syödä aina sokerikarkkeja.

      Poista
  8. Hauska rinnastus tuo raejuusto ja Dumle. Varmaan seuraavan kerran, kun törmään proteiinipatukoihin tai niiden mainoksiin, ajattelen heti, että ne ovat Dumlea, johon on sekoitettu vähän raejuustoa.

    Proteiinipatukoitakin ärhäkämmin markkinoidaan erilaisia "mahajugurtteja". Olen ihmetellyt, kuinka vatsavaivaiseksi Suomen kansa yhtäkkiä on äitynyt, kun marketin jugurttihyllyssä alkaa olla erilaisia "hoitavia" jugurtteja enemmän kuin tavallisia.

    Hapanmaitotuotteet sellaisenaan, ihan perusversioina, voivat auttaa vatsavaivoissa, siitä minulla on kokemusta mm. antibioottikuurin ajalta. En kuitenkaan usko, että niin monilla olisi vastaavanlaisia vaivoja koko ajan kuin mainonnan määrästä voisi päätellä.

    VastaaPoista
  9. Hyvä huomio! Olen käyttänyt proteiinipatukoita välipalana, kun on lounaan varassa liikkeellä ja jumppaan menossa vaikka klo kuudeksi, siinä on mielestäni proteiinipatukka ollut paikallaan, helppo ja kätevä; ei pilaannu, selviää kassinpohjalla viikkotolkulla ja eikä vaadi jääkaappia. Mutta voisi tosiaankin miettiä jotakin järkevämpääkin! Laihispiireissä korvataan usein se suklaapatukka proteiinipatukalla, juuri tästä terveysnäkökulmasta, mutta musta siinä ei ole järkeä. Mieluummin syön tosiaan vaikka Pätkiksen tai Suffelin, paljon vähemmän kaloreita ja paljon paremman makuista :).

    VastaaPoista
  10. Proteiinipatukoissakin on eroja. Itse syön toisinaan Questbar nimisiä patukoita joiden tuoteseloste on seuraava: whey protein isolate, isomalto-oligosaccarides, peanut butter, water, erythritol, cocoa, natural flavors, sea salt, lo han quo, stevia.

    VastaaPoista
  11. Kysymys: Kuka jaksaa lukea niitä kaikkia pakkausselosteita ja tulkita tuhannen tuotteen joukosta hyvän proteiinipatukan? Aivan. Samalla ajalla käy lähikaupassa ja tekee "proteiinipirtelön". Raakaruokahössötyksestä on saanut itse hyviä vinkkejä, mistä kaikesta saa hyvän ja ravitsevan pirtelön.

    Hyviä välipalapatukoita saa Ruohonjuuresta ja Punnitse&Säästä - kaupoista. Lähinnä pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, mutta patukat on pieniä. Sokeriakin, mutta harvoin lisättyä. Siellä on jokunen soijaproteiinipitoinen proteiinipatukkakin, jos nyt välttämättä semmoista kaipaa.

    Hyvä havainto noista jogurteista Tarjalla... ;) Henkilökohtaisesti olen tullut hyvin skeptiseksi näiden "täsmätuotteide" kohdalla. Myös lisätyt proteiinit ja kalsiumit koko kansalle on vähän että joo... Sen sijaan tietyt ryhmät, joihin Patrik viittasikin, eli ikääntyneet tai sairaat saattaaa näistä tuotteista hyötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkan vielä vähän "mahajugurteista". Ennen vanhaan oli tapana sanoa, että on syöty jotain sopimatonta, jos vatsassa kipristeli. Se on minullakin ensimmäinen ajatus, jos joskus harvoin tulee epämääräisiä vatsavaivoja.

      Siksi ihmettelen, miksi mahavaivoihin nyt yhtäkkiä tarvittaisiin erikoisjugurtteja, kun niistä selviää ruokavaliota rukkaamalla? Voi olla, että on syöty yksipuolisesti (kuten minun älytön omenadieettini aikoinaan), liikaa rasvaa, liikaa kuituja, liikaa ylipäätään tai vaikka jotain vähän pilaantunutta. Eikö asian voisi korjata poistamalla vaivoja aiheuttavan tekijän?

      No, tämä voi olla vain teräsvatsaisen yksinkertaistus, ja voihan joillakin vatsaa vääntää, söi mitä tahansa. Silloin kannattaisi etsiä apua pikemminkin terveydenhoidon ammattilaisista kuin marketin jugurttihyllyltä.

      Poista
  12. Seuraavaan blogikirjoitukseen sitten vinkkejä hyvin säilyvistä välipaloista, joita voisi pitää työpaikalla hätävarana, jos menee hyvistä aikeista huolimatta aikataulut mönkään ja jotain olisi kuitenkin syötävä.
    t. ideat todella vähissä... :)

    VastaaPoista
  13. Aktiivikuntoilijana olen henk.koht. hiukan eri mieltä siitä että patukat olisi puoliksi karkkia. Ne toimii palkkarina melkein yhtä hyvin kuin palkkarijuomatkin; kyllä niissä jauheissakin on rasvaa mukana, eikä siitä 50-60 g patukasta sitä huonoa rasvaa niin kovasti tule, katsoo vaikka Leaderin low carb-patukoita. Ja tosiaan sitä sokeriakin treenin jälkeen tarvitsee, ja nää patukat on helppo napata mukaan. Itse valitsen aina version jossa on vähintään 20 g protskua, muut jätän väliin. Muuten syön huipputerveellisesti, proteiinipainotteisesti ja terveellisimpiä valintoja noudattaen (paljon hedelmiä ja kasviksia, lautasmalli, sydänmerkkituotteet jne.), joten en ymmärrä, miksi en palkkariksi saisi valita patukkaa kun yhdestä Valion tavallisesta jugurttipurkista saisin saman verran kovaa rasvaa ja jopa enemmän sokeria, puhumattakaan jos lisäisin siihen jotakin "terveellistä" mysliä jossa on runsaasti kuivahedelmiä joihin muuten yleensä aina on heitetty sokeria ja rasvaa sekaan? Onko se jugurtti sitten jo enemmän kuin puoliksi karkkia? Ja onko se karkkikaan nyt oikeasti niin paha, 40 g dumlea on pieni suklaapatukka ja se on mielestäni vähintään sallittava määrä herkkua päivässä jos muuten syö terveellisesti.

    Työpaikalla on minulla toimineet kätsysti myös nämä protskupatukat, pikapuurotkin on jees ja jos ei ole kuumaa vettä tarjolla niin voi sekoitella vaikka sokeroimattomaan piltti-hedelmä tai marjasoseeseen. Pähkinät on myös helppoja ja täyttää hyvin. Pientä makeaa voi sallia vaikka Elovenan yksittäispakatuista sydänmerkillä varustetuista välipalakekseistä, oon suosinut niitä ja protskupatukoita golfeväänä ja on toimineet erinomaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on ne minusta puoliksi karkkia, mutta liikkujallehan niitä nopeita hiilareita ihan tarkoituksella haetaan joten siinä kohtaa sitä karkkia joskus jopa halutaan ja siksi ne ovatkin ok.

      Ja noin muutenkin se, että se on puoliksi karkkia niin eihän se siitä mitenkään kiellettyä tee. Karkille on paikkansa ja ilman muuta ne mahtuu ruokavalioon. Tähän tapaan ainakin yritin kirjoittaa.

      Poista
  14. Hiukan myöhässä herään kommentoimaan.

    Tämä nyt vain on henkilökohtainen mielipide. Minusta nämä Leaderin locarb-patukat ja Atkinsin patukat nyt vaan on niin paljon parempaa kuin se aito suklaa, että sillä valitsen niitä herkuksi. Eikä jää oikeasti se suklaan tarve sinne taustalle pyörimään. Täytyy olla kyllä super-sinninen että jaksaa viikosta toiseen sitä rahkaa ja raejuustoa vetää. Eihän näitä nyt voi keskenään vertailla, mutta itselle nämä patukat on sekä kohtuullisen hyvä välipala sekä se sallittu lähes joka päivänen herkku. Lisänä sokerittomuudesta se hyöty ettei tule sitä sokeripöhnää ja sen jälkeen sokereiden laskiessa sokerikrapulaa.

    VastaaPoista
  15. Minä vielä supermyöhäinen kommentoija, mutta jos joku sattuu vielä lukemaan. Katsokaapa tällaista tuoteselostetta protskupatukasta:
    Ruskea riisiproteiini, Agavesiirappi, taatelimassa, mantelimassa, rusinat, pellavanituja, seesaminsiemeniä. Kaikki luomua, kokonaan raakaruokaa. Protskua tulee 30g/100g (patukka on 70g,) hiilareita 44g/100g (joista sokereita 26), ja rasvoja 12g, kuitujakin 12g. :)

    Nii että onhan tuossa sokereitakin, mutta itse näen, että ihan hyviä verrattaen vaikka edelläkin mainittuihin tuotteisiin. Tää on mun reissueväs. :)

    VastaaPoista
  16. Niitä myydään mainoslauseilla "hyvällä omallatunnolla" tai "sallittu herkku" tms. Jos päätän syödä jotain epäterveellistä, teen sen itselleni rehellisellä tavalla. Yksi suklaakonvehti tekee vähemmän kaloreita kuin yksi proteiinipatukka. Ei suklaiden, sipsien, karkkien syömisen tarvitse tarkoittaa 300g:n satsia.
    Ja mistä tuo luulo hirveästä proteiininpuutteesta tulee ihan taviksille? Jos syö vaikkapa kanaa. Kalaa. Pihvejä. Ja sitten, ettei vaan lihakset katoa niin päälle vähän prodepatukkaa?

    VastaaPoista
  17. Proteiinipatukoiden iso ongelma on niiden maku. Paras määritelmä oli eräällä voimailufoorumilla missä joku julisti riisiproteiinin (jauhe) maistuvan Luciferin p***alta. :D Lähes yhtä kammottavan makuisia on kaikki proteiinit, vai aminohappojako ne ovat. Allergisille lapsillehan saatetaan joutua antamaan aminohappopohjaisia maidonkorvikkeita, jos lapsi on allerginen kaikelle mahdolliselle ja mahdottomalle. Vanhemman ei kannata maistaa, tai jää lapsi ruokkimatta.

    Makua kai peitellään niillä sokereilla sitten. Silti iso osa karkkiproteiinipatukoista on silti pahoja. Ei hyvää motivaattoria laihdutukselle, kun palkinto tuntuu rangaistukselta.

    Hyvälaatuisten proteiinipatukoiden löytäminen, tai ylipäänsä sellaisten missä proteiinin määrä olisi korkeampi kuin sokerien määrä, on tosi hankalaa. Etenkin kun vaatimuksena on syötävä maku (hyvää ei tarvitse olla, mutta syömäkelpoista). Onneksi muutama tuollainenkin löytyy ja itselläni onkin proteiinipatukka aina mukana, joilla voi tarvittaessa kiirepäivinä korvata syömisen. Usein näin ei tapahdu, yleensä on aikaa hakea kaupasta jotain syötävää.

    VastaaPoista
  18. Itse käytän juuri proteiinipatukoita suklaan korvikkeena. Syön yleensä iltaisin kahvin kanssa :)

    VastaaPoista
  19. Suurin osa kivijalkamarketeissa myytävistä patukoista on maultaan ja koostumukseltaan aika kauheita.

    Jos mausta puhutaan, kannattaa kokeilla Good Life-patukoita: valinnanvaraa on, ja maku on parempi kuin monessa kaupan suklaapatukassa.
    Jos haluaa kompromissin maun ja net carbsien suhteen, StarBar on omasta mielestäni hyvä valinta.

    Ensin mainittu oli tosin liian hyvää isoissa määrissä kotiin ostettavaksi, enää en tee samaa virhettä :)

    Kasvissyöjänä valitsen herkuksi mieluiten proteiinipitoisen patukan, kuin pelkistä hiilareista ja rasvoista koostuvan tekeleen. Tottakai rahka ja kotimaiset marjat ovat terveellisempi vaihtoehto, mutta proteiinipatukka onkin minulle nautintoaine.

    VastaaPoista
  20. Moikka, itse en ole aikaisemmin syönyt proteiinipatukoita lainkaan, mutta sitten törmäsin Quest Nutrition merkkisiin Quest Bar patukoihin. Sisällys ei ole kauhean paha ja niitä syön vain tyydyttääkseni makean himon. Oletko itse törmännyt näihin, mitä mieltä näistä olet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman makua on paha sanoa - se on tärkeä. Vaikuttaa olevan fiksummasta päästä mutta mietityttää miten vatsa kestää tuon oligosakkaridimäärän.. Makeanhimon tyydyttäminen proteiinipatukoilla ei pidemmän päälle ole mikään hyvä ratkaisu useimmille - makeanhimoa ei yleensä ratkaista korvikkeilla.

      Poista
  21. Minä taas olen jäänyt totaaliseen proteiinipatukkakoukkuun, kun lähdin korvaamaan niillä suklaan. Pääsin kyllä eroon suklaasta, mutta nyt en pääse eroon proteiinipatukoista. Korvaan niillä aterioita ja välipaloja -_- päivässä menee kolmekin. Ojasta allikkoon oli hyppäys. Etenkään näin syömishäiriöstä toipuvalle ei ollut hyvä ratkaisu alkaa toteuttamaan herkkujen korvailua niillä mutta eroon on vaikea päästä kun niihin totuin.

    VastaaPoista