Osa työtäni on kehittää yksilöllisen tilannetunnistuksen ja adaptiivisen elintapavalmennuksen mahdollistavaa alustaa nimeltä AistiHealth (voi testata linkistä sen kyselypohjaista yksilöpalautetta joka jo tutkitusti motivoi muutosta, sillä on myös organisaatioanalyysin ja valmentajaohjauksen taso), johon liittyy erilaisten hyvinvointitietojen yhteispeli. Sen lisäksi käytännön asiakas- ja valmennustyön vuoksi pitää tietysti pysyä kärryllä vimpaimista, appseista ja ekosysteemeistä joita tähän tarkoitukseen voidaan käyttää. Vedän myös tutkimushanketta jossa näitä näkökulmia on mukana.
Ajattelin kertoa hiukan kokemuksistani, jotka liittyvät kuluttajapuolen uni-stressimittareihin. Olen testaillut vaihtelevalla kestolla vinon pinon laitteita, mutta hiukan tarkempaan syyniin otan nyt Ouran, Garminin Fenix 6:en ja Polarin Vantagen - ihan siksi että lukuisista testatuista laitteista tämä kolmikko on päätynyt pysyvämpään käyttöön eli ne tekevät jotakin hyvin. Mainitut tuotteet ovat minusta hyviä, jopa erinomaisia - mutta jokainen omalla tavallaan ja on hyvin käyttötarkoituksesta tai tavasta kiinni mikä tuote sopisi mielestäni kenellekin parhaiten. Lisäksi muutama sananen Fitbitin uudesta Sensestä ja sivulausemainintana jotain muuta.
Tältä ne näyttää. Vasemmalta oikealle: Fitbit Sense, Polar Vantage 2, Garmin Fenix 6, Garmin Vivosmart 4 ja Oura. |
Fokus käyttökokemuksessa ja mutussa
Tarkastelen asioita pitkälti käytettävyyden mukaan. Laitteiden tutkimukselliseen evidenssiin, algoritmien laatuun ja sen sellaiseen tutkimukselliseen en ota kantaa vaikka ne ovat ilman muuta tärkeä tekijä sillä eihän epätarkalla tai hyvin tulkinnanvaraisella mittarilla mitään tee - kaikilla laitteilla tutkimustaustaa on ja vaikka tulkinnanvaraa tuloksiin jää aina rutkasti niin kyse on uskottavista laitteista. Jos hyvin detaljit asiat mittausten laadussa kiinnostavat niin sellaisia voi tarkastella vaikkapa DCRainmakerin kaltaisilta saiteilta.
Perspektiiviksi jutulle voi todeta, että näiden mittarien lisäksi kaikenlaista muuta testailua ja mutuilupohjaisempaa kokemusta on taustalla: uniasioissa monia paremman luokan mittalaitteita on kokeiltuna ja laaja unikuva/polysomnografiakin tehtynä Tuomilehdon Henrin tulkinnoilla höystettynä. Stressin/sykevälivaihtelun osalta käsivimpaimien lisäksi testailussa ollut mm. yritysten ja sen työntekijöiden tai hyvinvoinnin ammattilaisten käyttöön suunnattu Firstbeat Life eli monille jo tutun Firstbeatin uusi jatkuvaan käyttöön soveltuva mittaus joka antaa palautteen suoraan appsiin - suosittelen sitä erityisen tarkkaa ja yksilöllisempää tilannetietoa ja -seurantaa kaipaaville ja ainoa syy miksen käy sitä tarkemmin läpi ettei se ole ns. kuluttajamarkkinoiden tuote. Eli teemoissa on tullut testattua ns. validimpia keinoja tuomaan perspektiiviä.
Jotain voisi myös kiinnostaa vertailu miten laitteet antavat tuloksia samoilta ajankohdilta. Toki näitä olen katsellut (ja kuvakin alla) mutta en aio niitä esittää isommin koska eivät olisi vertailukelpoisia - kun nyt esimerkiksi ranteissa on ollut joskus kolmekin laitetta samaan aikaan niin on selvää että joku niistä laitteista ei ole todennäköisesti paikassa missä mittatarkkuus olisi asianmukainen - ei ne vaan kaikki mahdu samaan kohtaan.
Itsensä mittaaminen ja hyvinvointi
Ja kerrotaan vielä miten itse suhtaudun laitteisiin ja itsensä mittaamiseen, sillä on todella trendikästä (toki hyödyllistäkin) näitä käyttää mutta yhtälailla trendikästä (toki asianmukaistakin) on varoitella liian mittaamisen riskeistä tai ihmetellä eikö ihminen enää tiedä miten hän voi jos ei laitteesta sitä näe.
Tietysti mittaamisessa on riskejä. Yksi on se, että uskoo mittalaitteiden tulokset liian suoraviivaisesti ja alkaa toteuttaa elintapoja sen pohjalta - näitä kokemuksia onkin aika paljon ja viime aikoina yleisin on tainnut olla "kun tää laite kertoi että mun syvä uni on niin vähäistä niin olen nyt alkanut.." . Ja ongelma se, että kun se laite ei oikeastaan kovinkaan tarkasti kerro syvästä unesta mitään vaan tekee siitä tieteellisen veikkauksen niin on mahdollisuus että se mitä aletaan tekemään on epäolennaista ja pois jostain olennaisesta. Voisi se olla haitallistakin (jos ei tässä esimerkissä niin jossain toisessa). Tai voisi se olla hyväksikin - mutta pointti on että se on vähän säkäpeliä. Tieteellinen veikkaus (=tutkimuksessa validoitu algoritmi) laitteelta osuu hyvin tehtynä usein melko hyvin kohdalleen muttei kuitenkaan aina. Ja sitten sama laite voi sitten jossain teemassa antaa kyllä tulkinnan joka on paljon luotettavampi ja käyttökelpoisempi - eli monissa laitteissa on joitakin varsin luotettavia ominaisuuksia ja sitten tulkinnanvaraisempia ominaksuuksia sekaisin.
Toinen yleinen riski on, että alkaa jonkun mittarilukeman kautta tulkitsemaan miten voi ja kuinka asiat tulevat menemään. Jatketaan nyt vaikka uniesimerkillä. Jos tulee huonosti nukuttu yö niin se on ihan normaalia elämää eikä mikään ongelma - ja mitä vähemmän sitä miettii niin sitä paremmin seuraava päivä todennäköisesti menee ja sen jaksaa todennäköisesti varsin hyvin jos jaksamisen iso kuva on kunnossa ja siellä resurssia. Voi olla että väsyttää tai sitten ei, mutta sen voi tulkita sitten ihan omista tuntemuksista. Riskinä mittaamisessa on, että jos mittarin antamaan yön unilukemaan alkaa suhtautua liian tosissaan niin voi alkaa jo etukäteen uskomaan kuinka väsynyt onkaan ja kuinka heikosti päivä varmaan tulee menemään - ja sitten se niin todennäköisesti tuntuu menevän. Samalla normaali ilmiö kuten huonosti nukuttu yö liiaksi problematisoidaan. Olisi ongelma jos vähän jokainen yö olisi heikko, mutta eihän yksittäinen yö mitään haittaa.
Eli tietysti mittauksessa on riskinsäkin. Mutta itse näen ihan tarpeeksi työssäni jo olemassa olevia hyötyjä sekä potentiaalisia hyötyjä ja suhtaudun asiaan myönteisesti. Mittaaminen voi tukea hyvinvointia ja muutosta kohti hyvinvointia - sen hyötynäkökulmia voi opetella ja riskejä kannattaa koettaa hallita. Tässä tiedejulkaisussa näkökulmia mukavasti valotetaankin asian tiimoilta suomalaisten toimesta. Toki on myös niin että ilmankin laitteita pärjää.
Kerrotaan nyt samalla oma tapa käyttää näitä. Toki kolme rannelaitetta, mittasormus kädessä ja joskus vielä sähköpiuhat rintakehässä kuulostaa ihan maaniselta - ja eihän se tietysti arkeani ole. Arjessa en valtaosassa päivinä edes katso uni/stressi lukemia - laitteiden liikuntaharjoituksen elementtejä käytän kun liikun. Katson unen ja stressin lukemia vain silloin kun jostain syystä tuntemustasolla jokin askarruttaa: ihmeen väsynyt olo, olenkohan tulossa kipeäksi, nyt en ole ihan varma kannattaako lähteä tänään lenkille ollenkaan vai tehdä vain kevyempi lenkki. Tietysti ihannemaailmassa oma tuntemustaso olisi niin tarkka että vastaus olisi aina selkeä - yleensä onkin mutta ei aina. Ja itselläni mittausten myötä se tuntemustasonkin tulkinta on tullut minusta paremmaksi ja luotettavammaksi. Toiminta perustuu aina kehon tuntemusten kuunteluun - mutta joskus mittarilukema antaa siihen tulkintaa joka osoittautuu hyväksi. Ja kyllä, oikeastaan jokainen kolmesta mittarista on myös useampaan kertaan antanut viitteitä alkavasta flunssasta ennenkuin sitä itse tajusin.
No niin ja sitten laitteet...
Oura
Oura on ollut sormessani nyt yli 2 vuotta, pidempään kuin yksikään muu laite. Se kertoo jo paljon ja olen Ouraa usein suositellut kun tarkoituksena on saada vaivatonta seurantaa unen ja palautumisen kaltaisissa teemoissa. Unen ja palautumisen lisäksi Oura mittaa myös liikuntaa. Ouran vahvuus on minusta pitkässä seurannassa ja siitä kumpuavassa tulkinnassa. Sitä on helppo pitää päivittäin, se vaatii vähän huomiota, akkua ei tarvitse olla koko ajan lataamassa ja näistä syistä se on omassa sormessani pitkään pysynytkin. Vaivattomuuden vastapainoksi tulee dataa joka on riittävän hyvää antamaan tulkintaa pitkän aikavälin tekijöistä unen määrässä, unen laadussa ja palautumiseen/stressiin liittyvissä teemoissa. Päälle tulee sanallisia palautteita päivälle ja ne toimivat mukavasti.
Tiedon joukossa on toki tulkinnanvaraisempaa infoa kuten vaikkapa unen vaiheet (syvä uni jne.). Eihän mikään näistä laitteista oikeasti pysty esim. unen vaiheita mittaamaan vaan ne arvioivat sitä - se voi tarkoittaa ettei asiat oikeasti olekaan niin. Liikuntaosa kaikkinensakin on Ourassa aika kevyt - fokus on unessa ja vireystilassa. Ehkä joku kokee Ouran liikuntaosankin hyödylliseksi, mutta itse en ole vilkaissut sitä enää aikoihin. Liikuntaosasta voi ottaa toisen esimerkin tuloksista ja siitä ettei niitä kannata ottaa liian kirjaimellisesti - ihan minkä tahansa laitteen arvio päivän energiankulutuksesta voi heittää todellisesta satoja kcal:a. Ei ole laitteiden vika että tulkinnanvaraa on - ihmisten yksilöllisyys on suurta ja ne eivät ihmeisiin pysty. On vain käyttäjien tehtävä ymmärtää monien tulosten suuntaa-antavuus.
Ouran tapauksessa ajan myötä kehittyvä tieto ja hyvin trendijatkumona esitelty tieto luo tulkintaa jonka moni kokenee hyödylliseksi. Ja kyllä minäkin sen koin hyödylliseksi. Oma käyttökokemukseni oli siis varsin positiivinen ja hyödyllinen.
Jotkut muuten käyttävät Ouraa vain öisin, koska eivät päivisin halua pitää sormusta ja sormus ei ainakaan päällisin puolin näytä mittaavan päivällä muuta kuin aktiivisuutta ja lepohetkinä sykettä. Ehkäpä tulosten algoritmiikalle tämä ei ole kummoinen ongelma mutta en olisi varma. Kun ei sormessa itseäni haittaa niin pidän koko ajan.
Suosittelen Ouraa kaikille jotka haluavat seurata untaan ja palautumistaan.
Oura pähkinänkuoressa
- hyvä ja helppokäyttöinen unen ja palautumisen seurannan työkalu, ei liikunnan työkalu
Ouran vahvuuksia:
- helppokäyttöinen monella tapaa mm. käyttöönotto ja helppo synkronointi kännykkään
- riittävän hyvää dataa unen ja palautumisen osa-alueilta
- kiva appi
- laite itselläni toiminut moitteetta, ei bugeja.
Ouran mietityttää:
- datassa ei pääse kiinni päivän aikaiseen palautumiseen. Oura näyttää palautumistietoa yön ajalta ja vaikka päivän tekemiset toki heijastuvat yön ajalle niin päiväaikaiseeen palautumiseen ei detaljimmin pääse kiinni (vs. esim. Garminin Body Battery)
- liikuntaan liittyvä tieto varsin kevyttä
Polar Vantage
Polaria olen tainnut pitää 1,5 vuotta, pisimpään ranteessa ollut kellon muotoinen laite - sen verran pitkään ollut kädessä että samanhenkisiä tuotteita on ehtinyt tulla sittemmin useampia: Ignite, Grit ja Vantage 2.
Vantagehan on ns. Polarin takuulaatua eli vahvaa liikuntaosaamista tuotteessa johon olin jo tottunut - Vantage oli kaiketi Polarin ensimmäinen tuote, jossa oli Polarin uni/palautumistoiminto Nightly Recharge jonka lasken ns. helpoksi uni-stressimittariksi. Toki aiemminkin on ollut (ja tässäkin tuotteessa on) mahdollisuus seurata (ja seurasinkin) palautumista toistuvien sykevyömittausten kanssa mutta haluan nyt keskittyä tähän helpompaan Nighty Recharge toimintoon joka ei vaadi muuta kuin laitteen pitämistä ranteessa.
Ja minun täytyy kyllä sanoa, että minä tykkään Nighty Rechagre toiminnosta. Se tulee automaattisesti, se on helppo tulkita ja täysin mutuna se tuntuu rimmaavan varsin hyvin sekä kokemusten että muiden mittausten kanssa. Ranteessa se antaa yleistasolla mittarilukeman menneen yön palautumisesta ja jos haluaa katsoa tarkemmin arvioita unen määrästä ja laadusta niin voi katsoa Polarin Flow Appista (en itse katsonut paljoakaan). Ja tietysti mukana on harjoittelun kuormittavuuden seurantaa joka tukee palautumisarvioita - sekin mukavasti näkyvillä rannelaitteesta.
Minusta Vantage on pohjimmiltaan kello liikkujan tarpeisiin sen antaessa harjoittelutietoa, kuormitustietoa ja tarpeen vaatiessa se laatii juoksu-ja treeniohjelmia. Urheilukellona tykkäsin tästä enemmän kuin Garminin Fenix 6:sta mutta kyse on enemmän makuasioista kuin paremmuudesta - minulle Polar oli kuitenkin intuitiivisempi ja selkeämpi käyttää. Tämän liikuntaan liittyvän Polarin ydinosaamisen ympärille on nyt sitten kasattu myös uni-palautumistietoa, jonka osalta tykkään miten se esitetään rannelaitteessa ja Polar Flowsta voi katsoa tarkemmin.
Yksinkertainen ja hyvä näkymä Polarilta joka riitti minulle. |
Suosittelen Vantagea kaikille jotka haluavat ns. liikunta/urheilukellon ja haluavat katsoa asioita selkeästi siitä ranteesta eikä jostain muualta. Mutta koska tämä tuote lienee poistumassa myynnistä niin uni-stressin arkisen seurannan osalta voinen suositella kaikki Vantage2/Grit/Ignite/Unite -tuotteita, joissa Nightly Recharge on mukana.
Vantage pähkinänkuoressa
- helppokäyttöinen ja hyvä rannelaite urheiluun, jonka palautumisen seuranta on simppeliä ja toimivan oloista
Vantagen vahvuuksia:
- intuitiivinen näppäimistö (makuasia)
- selkeys
- itselleni tärkeänä mittaa rannesykkeen uidessa (Fenix 6 ei)
Vantagen mietityttää:
- Polarin Flow app ja nettisaitti jäivät pitkälti käyttämättä, jotain hankalan tuntuista. Toisaalta kaikki mitä kaipasin oli ranteessa jo.
Garmin Fenix 6
Fenix 6 oli noin vuosi takaperin urheilukellojen lippulaiva - tai ainakin halusi olla. Ja onhan se loistava urheilukello vaikka itse miellyinkin Polariin hitusen enemmän. Vuoden tätäkin käytin, jätin pois ja palasi hiljattain taas takaisin. Ja on näissä kahdessa eroja urheiluominaisuuksissa mutta en nyt mene siihen kun en ole niin perehtynyt. Mutta palautumiseen seurantaan Fenix 6:ssa on Garminin Body Battery -toiminto, joka tarkastelee palautumisen ja stressin suhdetta ympäri vuorokauden. Toki mukana on sitten unitietoakin. Lisäksi Fenix 6 antaa tuloksen päivänaikaisesta happisaturaatiosta (SpO2) - en osaa arvioida mittatarkkuutta asiassa ja sille voisi olla käyttökohteita vaikkapa uniapnean tulkinnassa mutta nyt en osaa ottaa kantaa tähän teemaan suuntaan tai toiseen.
Mutta Body Battery on kiva ominaisuus, josta tykkään. Selkeästä graafista näkee missä kohtaa päivää tai yötä stressiä on ollut ja missä kohtaa palautumista on päässyt tapahtumaan. Periaatteessa tavoite olisi aina yön aikana ladata "patteri" täyteen eli 100:een ja sitten päivän aikana se vaihtelevasti laskee alaspäin mutta voi myös nousta jos palauttavia hetkiä on mukana. Kiva mittari jota voi monella tapaa käyttää stressisyöppöjen tunnistamiseen ja palauttavien rutiinien löytämiseen. Toisaalta kyllä voi sanoa, että vaikka Fenix 6 testasin niin Body Batteryn saa lukuisista Garminin tuotteista - en tietenkään ole kaikkia kokeillut niistä mutta joitakin olen ja oma suosikkini näistä lopulta ehkä onkin melkein puolisen vuotta kädessä viihtynyt Garminin Vivosmart 4, jonka saa alle sadalla eurolla. Fenix 6 maksaa puolestaan hunajaa.
Toki vain kalliimmissa lippulaivamalleissa lienee samaan teemaan liittyen harjoittelun kuormittavuuden parempi seuranta joka tukee kokonaisstressin arviota. Mutta ei se kriittinen millään tapaa ole.
Eli ehkä tässä tapauksessa toteankin, etten välttämättä suosittele juuri Fenix 6 sta vaan suosittelen Body Battery toimintoa joka löytyykin monesta Garminin tuotteesta. Valikoimasta voi sitten budjetin, ulkonäön ja muiden tarpeiden mukaan katsoa sopivaa.
Fenix 6 pähkinänkuoressa
- erinomainen urheilukello, jossa hyvä palautumisen seurannan työkalu.
Fenix 6 vahvuuksia:
- optioita ja ominaisuuksia piisaa
- Body Battery on mainio palautumisen pohdinnan työkalu
Fenix 6 mietityttää:
- käytin vuoden ja en luontevasti oppinut rannelaitteen näppäimiä. Jotkut ominaisuudet painajainen näppäimille - juoksuohjelman intervallit never again. Kyllähän nämä napukat voisi koettaa saada selkeämmäksi meille yksinkertaisille ihmisille.
Fitbit Sense
Sense on Googlen ostaman Fitbitin uutuustuotteita ja kärkimallistoa. Tästä tuotteesta halusin tykätä - ja toisaalta se tuntui etäiseltä. Etäisyys johtuu siitä, että näistä tuotteista tämä on ainoa missä ei ole suomalaisuutta. Oura ja Polar ovat suomalaisia ja Garminin analytiikassa on runsaasti suomalaiselta Firstbeatilta ostettua osaamista. Mutta halusin tykätä koska stressirintamalla Sense yritti tulla mukaan uudella ominaisuudella - ihon sähkönjohtavuuteen perustuvalla stressiarviolla.
No olinhan minä oikeasti innoissani kokeillessani uutta laitetta, uutta ominaisuutta ja Fitbitin ekosysteemiä. Mutta en kyllä tätä laitetta nyt voi suositella. Ennen hankkimista arviot kertoivat bugisesta tuotteesta ja sitä se tottavie olikin. Ensimmäinen tuote piti palauttaa. Samoin toinen. Kolmas on nyt toiminut kyllä. En tiedä onko hardware vai software ongelma mutta tosi vaikea suositella tuon jälkeen - ja yhdistettynä luettuihin kokemuksiin ei ole poikkeustapaus.
Tuote sinällään tuntuu kovin perusälykellolta eli voi puhua puhelua ranteesta, on Spotifyt, on kartat jne..- ja sitten mukana on automaattista liikunnan tunnistusta (josta tykkään ettei tarvitse napauttaa treeniä päälle), sporttikelloelementtejä ja stressin seurantaa hiukan Polarin/Garminin tapaan. Sinällään sieltä näkyy niitä unitietoja ja stressitietoja melko geneerisesti toteutettuna mutta en oikein löytänyt kulmaa joka puhuttelisi. Ehkä tässä on nyt se, että kun yrittää olla vähän kaikkea niin on riski ettei ole missään erityisen hyvä. Ja sitten on se ihon sähkönjohtavuuteen perustuva "uusi" testielementti - joka on kyllä aika susi mutta tulipahan testattua: hankala kun vaatiikin aina erillismittauksen joka sitten kuvaa vain yhtä pikkuruista slottia elämässä. Ja en nyt luottaisi stressitulkintaan tuolla pikatestityyppisellä käyttötavalla vaikka sähkönjohtavuudelta metodina tutkimusnäyttöä onkin.
Sinällään Fitbitin appi ja ekosysteemi vaikuttivat ihan hyviltä. Voisin hyvin kuvitella, että joku selvemmin hyvinvointiin keskittyvä tuote voisi olla hyväkin ja muita tuotteita en Fitbitiltä ole kokeillut. Kruununa huonoon säkään/käyttökokemukseen oli että ainoa tuote rannekkeeltaan joka kumiallergiselle ei sovi ja rannekeoptioita ei ollut.
Fitbitin tapa esittää appissa stressiin ja uneen liittyviä asioita. |
Huh..
Taitaa olla pisin blogautukseni. Kiva jos jotain auttaa