keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Ravitsemus ja flunssa

Flunssa ja kuume se on hieno homma - vapauttaa mukavasti päivän menoista mutta silti voi vähän rääppiä näitä pikkujuttuja koneella. Tosin näin kolmantena päivänä se alkaa jo tympimään. Joten ajattelin kirjoitella flunssasta ja syömisestä. Tai oikeastaan se kimmoke nyt oli tutun kommentti "te urheilijat (sic) olette aina sairaana.." No siinähän oli tietty vinha perä että todella kovaa harjoittelevat (mitä en ole) sairastavat enemmän, mutta entäs tämä syömispuoli? Kun kuitenkin mielikuvissa hyvän syömisen koetaan ehkäisevän flunssia.

Historiikkia

Aihe on minulle läheinen ja haluaisin pitää itseäni vähintään aihepiirin harrastajana jos en asiantuntijana. Vuoden 1999 graduni aiheesta antioksidanttilisät ja flunssa oli aiheena erinomaisen kiinnostava eikä vähiten siksi että aiheesta ei pohjimmiltaan tiedetty paljoakaan. Toki oli vanhoja Paulingin innoittamia tutkimuksia C-vitamiinista ja flunssasta ja uudempia urheilijoillakin tehtyjä antioksidantti-interventiota mutta ei niillä pitkälle pötkitty. Monista teorioista huolimatta näköpiirissä ei ollut todettua vaikutusmekanismia miten antioksidantit vaikuttaisivat flunssaan (tiedoksi: jos mekanismia ei tiedetä niin ilmiö saattaa selittyä jollain muulla taustatekijällä - siksi tärkeää) ja itse interventiotutkimuksetkin olivat tuloksiltaan tulkinnanvaraisia. Paulingin aloittamana tutkimuksena ja sittemmin Suomessakin Hemilän viimeaikojen synteesinä oli toki olemassa käsitys että C-vitamiinilisä ei ehkäise flunssaa mutta lyhentää oireita - outo havainto joka voisi selittyä monellakin eri tapaa mm. antioksidanttien vaso- ja bronchodilaatiolla mutta silloin kyseessä ei olisi mitenkään itse flunssaan liittyvä ominaisuus. Ja sitten E-vitamiinilisä joka tilanteesta riippuen suomalaisessa SETTI-aineistossa vähensi tai lisäsi flunssien määrää. Urheilijoiden tutkimuksissa näyttö puolestaan vaikutti selvältä eli C-vitamiini tai antioksidanttikombinaatiot ehkäisevät flunssia - kunnes kuulin erään näiden tutkimusten taustahahmon omin sanoin kertovan ettei usko omien tutkimustensa tuloksiin koska koehenkilöt olivat todistetusti maistaneet C-vitamiinin pillereissä ja saaneet näin placebo hyödyn. Eli ota tuosta sitten selvää antioksidanttien osalta.. Mutta mielenkiinnon se kyllä herätti. Meillä on jokaista ihmistä koskettava aihepiiri josta tiedetään todella vähän - tai sitten se olen vain minä joka tietää siitä vähän.

Syöminen laajemmin

On aivan kristallinkirkasta, että hyvä ravitsemus sisältää lukuisia komponentteja jotka parantavat vastustuskykyä ja voivat näin ehkäistä flunssia. Mutta noin isommassa mittakaavassa meillä ei ole tietoa asiasta - tai ainakaan minä en ole nähnyt tutkimuksia syömisen laajempien linjausten vaikutuksista flunssariskiin. On yksittäisiä komponentteja joita on tutkittu vaihtelevin tuloksin, mutta minusta niitä kiinnostavaa olisi tieto siitä onko paremmin syövillä vähemmän flunssia? Kaiken järjen mukaan kyllä, mutta ei se itsestäänselvää ole, tutkittua se ei ole ja kaiken lisäksi asiakaskokemuksetkaan ei sitä mitenkään kummemmin tue. Jos pitäisi miettiä oman työkokemuksen pohjalta mutuna joku ryhmä jossa sairastellaan flunssaa vähemmän niin se olisi... hmm.. anoreksiaa sairastavat. Se onkin sitten varmaan ainoa plussa mitä siellä on, mutta senkään ei pitäisi olla mahdollista sillä nimenomaan energiavajetta pidetään keskeisenä immuniteetin heikentäjänä. Mutta ehkäpä muitakin muuttujia on pelissä?

Mikä muu voi vaikuttaa?

Kirjassa Survival of the sickest Sharon Moalem kertoi kuinka mm. anemia suojaisi bakteeri-infektioilta. Tämä oli minusta periaatteessa mahdollista ja loogista mutta en ole sittemmin etsinnöistä huolimatta löytänyt väitteelle faktaa taakse. No flunssahan on virusinfektio, mutta se yhdessä tuon anoreksiamutun kanssa herätti ajatuksen että jospa elimistössä voisi laajemminkin olla kytkyjä jossa sairastuminen on todennäköisempää kun ravitsemustila on hyvä. Eli kysymyksessä olisi ravitsemuksellisesti toisaalta immuniteetista mutta toisaalta myös taudinaiheuttajien lisääntymiskyvystä.

Sitten voi tietysti olla että asioiden isossa mittakaavassa ravitsemustila on loppujen lopuksi vähäinen vaikuttaja ja monet muut tekijät voivat olla niin paljon voimakkaampia etteivät ravitsemukselliset vaikuttajat paljoa näy. Saasteet, nielurisat, lapset tarhassa, käsihygienia jne.. näitähän piisaa.

Lisätietoa?
Eli näin flunssassa asia alkoi kiinnostamaan uudelleen minua muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen. Mutta en nyt jaksa kahlata tietoa mitä nyt tiedetään vaan ajattelin tässä koettaa ensi kerran ulkoistaa tätä osaamista ja katsoa miten blogia voi käyttää omaan oppimiseen. Kertokaapa jos teille tulee mieleen aukkoja tiedoissani tai näkemyksessäni?

9 kommenttia:

  1. On kieltämättä haasteellista tarkastella paremmin syövien flunssa-alttiutta. Kyseessä on jo ravitsemustekijöiden osalta äärimmäisen monimuuttujainen soppa. Siihen kun vielä sotketaan perintötekijät ja elimistön bakteerikanta, niin ollaan aika haasteellisella tutkimusalueella.

    Suomalaisten kannalta on hienoa, että erityisesti D-vitamiinin mahdollinen merkitys flunssan ehkäisyssä on nostettu esille. Hyvä D-vitamiinistatus ei kuitenkaan riitä suojaamaan flunssalta, jos stressi ja univaje pääsevät häiritsemään puolustusjärjestelmän toimintaa.

    Anorektikoiden välttyminen flunssilta on myös mielenkiintoinen ilmiö. On mahdollista, että esimerkiksi bakteeri-infektiot eivät ilmene samalla tavalla anoreksiapotilaassa. Virusinfektiot taas ovat ainakin kokemusperäisen tiedon mukaan harvinaisia anorektikoilla. Tämä saattaa johtua siitä, että sairaus sotkee T-solujen toiminnan eikä taistelu taudinaiheuttajia vastaan toimi enää normaalisti. Ravitsemustilan korjaantuessa korjaantuu myös sytokiinien tuotanto ja flunssaoireilu mahdollistuu.

    VastaaPoista
  2. Kirjoittelin itsekin aiheesta jokin aika sitten. Mielestäni on kohtuullista näyttöä myös sinkin vaikutuksesta flunssaoireiden vähenemiseen, kuten myös probioottien sekä edellisessä kommentissa mainitun D-vitamiinin. Eikä auringonhattu-uutekkaan ole ihan aina ollut pelkkää lumetta.

    Jos näitä flunssan ravintolisätutkimuksia katsoaa ne ei mielestäni ole yhtään sen ristiriitaisempia kuin vaikka rasvanvaihtotutkimukset. Sinänsä mielenkiintoinen tutkijan komentti ei ehkä riitä hylkäämään todistusaineistoa. On kovin tavallista, että ravitsemustutkimuksissa ei pystytä millään tekemään aktiivihoitoa täysin samanlaiseksi kuin lume. Ainahan sitä ei edes yritetä.

    Myös ksylitolin on osoitettu osoittavan vähentävän välikorvan tulehdusta (joko virusperäistä eli flunssan aiheuttamaan tai bakteeriperäistä). Ksylitoli on päässyt jopa Käypä hoito suositukseen välikorvainfektioiden ehkäisyssä.

    Minun laajempi ajatukseni asiasta löytyy tästä: http://www.pronutritionist.net/korvakierre-ylahengitystieinfektiot-ja-ravintotekijat/

    VastaaPoista
  3. Jep Hanna. Hyvä huomio tuo oireiden vaihtelevuus myös.

    Reijo: juu näitä on yksittäisiä ravintotekijöitä on, mutta minua ei niin kiinnostaa jotenkin laajemmin tämä terveellinen syöminen vs. flunssa. Jotain food pattern tutkimuksia tai edes ruokatason yhteyksiä. Ja jos noita tutkimuksia olisi enemmän niin sitten se että onko noista ravintolisistä mitään iloa jos kerran syö hyvin - mitä hiukka epäilen mutta nythän tämä on vaan spekulaatiota kun aiheesta ei oikein mitään tiedetä.

    VastaaPoista
  4. "Monista teorioista huolimatta näköpiirissä ei ollut todettua vaikutusmekanismia miten antioksidantit vaikuttaisivat flunssaan"

    Jotain tietoa on ainakin C-vitamiinipitoisuudesta valkosoluissa infektion aikana:
    http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2010/06/valkosolujen-c-vitamiinipitoisuus.html

    PS. Ja sinkistä juttua:
    http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2011/02/cochrane-katsaus-sinkki-tehoaa.html

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen juttu tuo, miten flunssa kiertää anoreksiaa sairastavan. Meillä yhden perheen aineistossa tyttärellä ei ollut flunssan flunssaa (eikä mitään muutakaan infektiota) kahteen vuoteen, kun paino oli liian matala ja ravitsemustila miinuksilla, mutta nyt kun ravitsemus on korjaantunut, niin kevään kuluessa on ollut kaksi ihan tavallista nuhaa. Muu perhe on sairastellut satunnaiseti tavalliseen tahtiin. Mitään immunologista logiikkaa en kyllä selitykseksi keksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heitin tuossa blogautuksessa ilmoille sen anemian mahdollisena selittäjänä ja sittemmin olen löytänyt tutkimustietoa sen tueksi, että se voisi olla ainakin yksi selittäjä. Heikko rautastatus näyttää suojaavan sekä bakteeri- ja virusinfektioilta useiden tutkimusten mukaan. Muuta selitystä en ole löytänyt toistaiseksi.

      Poista
    2. Aika hauska; sirppisoluanemia suojaa malarialta ja muut aneemiset ihmispolot eivät kelpaa millekään pöpölle kasvualustaksi. Ehkä muinainen nälkäkausien selviytymiskeino tämäkin.

      Poista
  6. Moi!

    Etsin tietoa kasvisruokavaliosta ja vastustuskyvystä ja löysin sitä kautta tänne.

    Eli pohdin sitä miten kasvisruokavalio/vegaanius vaikuttaa alttiutteen sairastua flunssaan.
    En ole syönyt lihaa kuuteen vuoteen ja reilu vuosi sitten jätin munat ja maitotuotteet pääasiallisesta ruokavaliostani; juustoja ja maitotuotteita syön joskus, ehkä kerran viikossa tai harvemmin. Kalaa syön silloin tällöin, ehkä kerran pari kuussa.

    Ennen en siarastellut ollenkaan, monta talvea meni ilman flunssia. Viimeisen puolen vuoden aikana olen päätynyt flunssakierteeseen.
    Voiko ruokavaliolla ja proteiinin saanilla olla vaikutusta vastutuskykyyn näin paljon? Syön monipuolisesti ja tarkkailen proteiinien saantiani. Oloni on muuten parempi kun ennen ja kaikin muun tavoin nykyinen ruokavalioni minulle tuntuu sopivan.

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä kirjoituksesta. Me yritämme kovasti ainakin syödä kotona monipuolista ruokaa, jotta vastustuskyky olisi vahva. Tottakai se silti joskus pääsee yllättämään, kuten esimerkiksi nyt meillä lapset sairastaa parhaillaan. Kävin juuri Nokian apteekista hakemassa flunssalääkettä, ja toivon että sillä lähtee pian paranemaan. Ikäviä juttuja, mutta joskus valitettavasti väistämättömiä. Nyt on ilmeisesti liikkeellä kaikenlaista.

    VastaaPoista