Minusta kofeiini ja kahvi ovat isossa mittakaavassa aika harmittomia aineita. Jos pitäisi arvioida terveys- ja hyvinvointivaikutuksia niin asettaisin kahvin plussan puolelle mm. perusteluilla aikuistyypin diabetes, dementiasairaudet - ja kun riskipuolella klassisesti pelätty sydäririskikin näyttää turhalta huolelta niin aika vaikea olisi muuhun johtopäätökseen tullakaan. Siksipä kahvi on juomasuosituksissa ns. sallittujen juomien joukossa muutamin erityisrajoituksin.
Kahvin hyvät ja huonot jaksamisvaikutukset
Mutta tämä blogautus ei koske kahvin terveysvaikutuksia vaan aihepiiriä, jota ei paljoa näy ja jota ei suoranaisesti ole paljoa tutkittu. Mutta ilmiö on käytännössä hyvä tietää eli kahvi tai muu kofeiininkäyttö voi kuvastaa stressitasoja ja hupenevia voimia - ja isommille muutoksille kofeiininkäytössä kannattaa olla herkkänä pohtimaan taustaa. Suurimmalle osalle ihmisistä arkinen kahvin käyttö ei aiheuta ongelmia ja isossa mittakaavassa jaksamiselle on kofeiinista ehkä ennemminkin hyötyjä, kuten piristystä, jaksamista päivään ja pitkällä jänteellä se vähentää ehkä jopa masennusta. Mutta kahvi/kofeiini jos mikä on yksilöllistä ja jokainen pelaa omalla tílanteellaan. Tämän blogautuksen jujuna on auttaa ihmisiä tunnistamaan lisääntyvä kofeiinin käyttö voimavarojen hupenemisen mahdollisena tunnusmerkkinä - ja tehdä jotain niille voimavaroja syöville asioille. Ja kimmoke tähän blogiin tuli juuri tällaisesta asiakkaasta. Vastaavia tapauksia tässä vuosien varrella on ehkä ollut 10-20 kappaletta, jonka pohjalta sanoisin ettei ilmiö voi olla ihan harvinainen.
Herää kofeiiniannoksen äkilliseen kasvuun
Täysin mutuna ja asiakaskokemuksesta vaikuttaa, että joskus kahvin tai kofeiinin lisääntyvä käyttö kielii stressin kasvusta - joskus ihan selkeää burnoutia edeltävänä signaalina. Joskus ihminen tiedostaa tämän, mutta aika usein ei näytä tiedostavan - kaikki on kuulemma hyvin ja minä vain ihmettelen miten se kahvi tai energiajuomat yhtäkkiä on alkanut niin reippaasti maistumaan. Aika tyypillistä on asiaa tarkastellessa, että minun silmiini yhtäkkisesti lisääntynyt kofeiinin käyttö näyttäytyy toki epäilyttävänä ja kun kyselen stressistä, niin asiakas pitää huoltani turhana. Kunnes sitten muutamien kuukausien päästä iskee väsy diagnoosin kanssa tai ilman ja todetaan jälkiviisaana, että taisi se sittenkin olla merkki. Ja ihan loogistahan tuo on. Kofeiini on piristävä ainesosa ja voimien huvetessa piristystä haetaan joko tietoisesti, alitajuisesti tai kehon viestimänä keinotekoisesti. Ja sillä sitten pärjää aikansa ja saa peliaikaa ennen tilanteen rauhoittumista tai lopullista uupumusta.
Tästä eteenpäinkin homma jatkuu loogisesti, se millä ensin kerättiin voimia voi alkaa jossain vaiheessa aiheuttamaan ongelmia. Tutkimuksissa kofeiinin ongelmallisuus nähdään mm. ahdistuksen ja paniikkikohtauksien lisääntymisenä joissakin tilanteissa - mikä on loogista jatkoa kahvin toimintamekanismeille. Se mikä normitilassa mukavasti herättää kropan, ajaakin sen stressitilassa yli. Kun kroppa pumppaa muutenkin jo stressihormoneja riittämiin ja lisämunuainen vinkuu, niin kaikki lisä siihen päälle voi olla se kuuluisa olki kamelin selässä on liikaa. Itse asiassa juuri tästä syystä kofeiinin käyttö stressin lääkityksenä kannattaa tunnistaa ajoissa, koska (taas riittämättömänä mutuna) silloin kun asiakas on kesken hässäkän herännyt vähentämään kahvin käyttöään niin aina hän on kokenut jaksamisensa parantuneen - tai huomaa väsymyksensä ja stressinsä selkeämmin. Joka tapauksessa lopputulos on ollut hyvä.
Eli jos sinä tai joku lähipiirissäsi alkaa yhtäkkiä ryystää runsaasti lisääntyvässä määrin kahvia tai energiajuomia, niin joku ei ole ehkä ihan kohdallaan ja asiaa kannattaa pohtia. Asianosaisen vastaus on monesti, että se on vain tapa tai se maistuu hyvältä - mutta takana on aika usein jotain muuta. Ja pohdinta kofeiinin kohtuullistamisesta ja stressistä on paikallaan.
Mutta tässä oli turhan paljon mutua ja tutkimuspuolikin on ohut - miten kahvi/kofeiini on liittynyt stressiin teidän kokemuksissa?
Kahvin hyvät ja huonot jaksamisvaikutukset
Mutta tämä blogautus ei koske kahvin terveysvaikutuksia vaan aihepiiriä, jota ei paljoa näy ja jota ei suoranaisesti ole paljoa tutkittu. Mutta ilmiö on käytännössä hyvä tietää eli kahvi tai muu kofeiininkäyttö voi kuvastaa stressitasoja ja hupenevia voimia - ja isommille muutoksille kofeiininkäytössä kannattaa olla herkkänä pohtimaan taustaa. Suurimmalle osalle ihmisistä arkinen kahvin käyttö ei aiheuta ongelmia ja isossa mittakaavassa jaksamiselle on kofeiinista ehkä ennemminkin hyötyjä, kuten piristystä, jaksamista päivään ja pitkällä jänteellä se vähentää ehkä jopa masennusta. Mutta kahvi/kofeiini jos mikä on yksilöllistä ja jokainen pelaa omalla tílanteellaan. Tämän blogautuksen jujuna on auttaa ihmisiä tunnistamaan lisääntyvä kofeiinin käyttö voimavarojen hupenemisen mahdollisena tunnusmerkkinä - ja tehdä jotain niille voimavaroja syöville asioille. Ja kimmoke tähän blogiin tuli juuri tällaisesta asiakkaasta. Vastaavia tapauksia tässä vuosien varrella on ehkä ollut 10-20 kappaletta, jonka pohjalta sanoisin ettei ilmiö voi olla ihan harvinainen.
Herää kofeiiniannoksen äkilliseen kasvuun
Täysin mutuna ja asiakaskokemuksesta vaikuttaa, että joskus kahvin tai kofeiinin lisääntyvä käyttö kielii stressin kasvusta - joskus ihan selkeää burnoutia edeltävänä signaalina. Joskus ihminen tiedostaa tämän, mutta aika usein ei näytä tiedostavan - kaikki on kuulemma hyvin ja minä vain ihmettelen miten se kahvi tai energiajuomat yhtäkkiä on alkanut niin reippaasti maistumaan. Aika tyypillistä on asiaa tarkastellessa, että minun silmiini yhtäkkisesti lisääntynyt kofeiinin käyttö näyttäytyy toki epäilyttävänä ja kun kyselen stressistä, niin asiakas pitää huoltani turhana. Kunnes sitten muutamien kuukausien päästä iskee väsy diagnoosin kanssa tai ilman ja todetaan jälkiviisaana, että taisi se sittenkin olla merkki. Ja ihan loogistahan tuo on. Kofeiini on piristävä ainesosa ja voimien huvetessa piristystä haetaan joko tietoisesti, alitajuisesti tai kehon viestimänä keinotekoisesti. Ja sillä sitten pärjää aikansa ja saa peliaikaa ennen tilanteen rauhoittumista tai lopullista uupumusta.
Tästä eteenpäinkin homma jatkuu loogisesti, se millä ensin kerättiin voimia voi alkaa jossain vaiheessa aiheuttamaan ongelmia. Tutkimuksissa kofeiinin ongelmallisuus nähdään mm. ahdistuksen ja paniikkikohtauksien lisääntymisenä joissakin tilanteissa - mikä on loogista jatkoa kahvin toimintamekanismeille. Se mikä normitilassa mukavasti herättää kropan, ajaakin sen stressitilassa yli. Kun kroppa pumppaa muutenkin jo stressihormoneja riittämiin ja lisämunuainen vinkuu, niin kaikki lisä siihen päälle voi olla se kuuluisa olki kamelin selässä on liikaa. Itse asiassa juuri tästä syystä kofeiinin käyttö stressin lääkityksenä kannattaa tunnistaa ajoissa, koska (taas riittämättömänä mutuna) silloin kun asiakas on kesken hässäkän herännyt vähentämään kahvin käyttöään niin aina hän on kokenut jaksamisensa parantuneen - tai huomaa väsymyksensä ja stressinsä selkeämmin. Joka tapauksessa lopputulos on ollut hyvä.
Eli jos sinä tai joku lähipiirissäsi alkaa yhtäkkiä ryystää runsaasti lisääntyvässä määrin kahvia tai energiajuomia, niin joku ei ole ehkä ihan kohdallaan ja asiaa kannattaa pohtia. Asianosaisen vastaus on monesti, että se on vain tapa tai se maistuu hyvältä - mutta takana on aika usein jotain muuta. Ja pohdinta kofeiinin kohtuullistamisesta ja stressistä on paikallaan.
Mutta tässä oli turhan paljon mutua ja tutkimuspuolikin on ohut - miten kahvi/kofeiini on liittynyt stressiin teidän kokemuksissa?
Harvensin kahvinjuontia radikaalisti. En juo edes aamukahvia, vaan hörppään kupillisen, jos joku muu keittää. :)Joinakin aamuina ON kyllä saatava kahvikupponen, pressoilen sen kannusta, että herää, vallankin, jos on tullut valvottua ja aamusella on menoja.
VastaaPoistaOlo parani, jostain oudosta syystä. Hermostuneisuus häipyi, varmaan samasta syystä ja omituista sinänsä, jaksan paremmin keskittyä!
-Massu
Hyvää insightia jälleen kerran Patsku!
VastaaPoistaMenee heti nyansseihin, mutta ootkin varmaan tutustunut aikanaan mm. tuon Peter Rogersin 2000-luvun vaihteessa vahvasti puskemaan hypoteesiin etenkin aamukahvin pikemminkin palauttavasta ja negatiivisessa mielessä "normalisoivasta" vaikutuksesta, aidon piristämisen sijaan.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/6422279.stm
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12601503
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20520601
Sittemminhän tuon poppoon hypoteesia on ammuttu ihan tehokkaastikin alas, tyyliin
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15678363
Ns. totuus löytynee jostakin tuolta välimaastosta. Uskoisin että tästäkin näkökulmasta wanha mantra "määrä tekee myrkyn", pelittää tässäkin kohtaa. Vaikka itsekin melko kahvihedonisti olen, niin myönnetään - tuo ns. negatiivisessa mielessä "palauttava" moodi tuntuu puskevan päälle kun annokset kasvaa.
Kohtuullisilla annoksilla akuutti stressi taas tuntuu subjektiivisesti pehmenevän, tai tarkkaavaisuus lyhyellä aikavälillä kasvavan. Isommilla käyttömäärillä "ahdistus" taas kasvaa jo kuvaamasi ajatusketjun eli mutkan kautta - tietäen siis että nyt on kohtuus ylitetty, ja se kielii jostakin muusta taustalla.
Kokonaisuudessaan haluan kyllä itse uskoa että kahviin liittyvissä uskomuksissa on vähän samaa piirrettä kuin vaikkapa mitä kevytjuomiinkin liitetään - ongelmakäytön tai käytöstä aiheutuvien koettujen ongelmien todelliset syyt on paljon syvemmällä ja monesti ihan muualla. =)
Kuten niin monesti on jo jauhettu, kultainen keskitie ja kohtuus on kaukana mediaseksikkäästä. Monet jopa uskovat, ettei niiden saavuttaminen ole omalla kohdalla mahdollista - vaan mennään useimmissa syömiskäyttäytymisasioista ääripäästä ääripäähän. Harmillisena seurauksena useat ruoka-aineena vähtäänkin ihan jees juttu saa negatiivisen varjon ylleen.
Noh, aika vähän tähän nyt tuli juttua kofeiinista ja stressistä, kognitiovaikutuksia sivuten kuitenkin :D
-J
Tämäpä oli tosi mielenkiintoinen juttu ja uusi näkökulma!:)
VastaaPoistaItselleni kahvi ei tuntunut talvella ajoittain sopivan. Kärsin pahoista allergia- ja astmaoireista ja olin hyvin huonossa kunnossa sekä varmasti tosi stressaantunut, vaikka se peittyikin selviytymisvietin alle ja psyykkisinä seurauksina laukesi kunnolla vasta myöhemmin.
Olin ilman kahvia pariin otteeseen. Se tuntui yllättävän vaikealta, vaikka aiemmin olen jopa pari-kolme vuotta juonut vain teetä luullen kahvia vatsavaivojen aiheuttajaksi (nyttemmin niiden syyksi on paljastunut allergiset reaktiot, etenkin karrageenille, jota käytetään mm. vispikermoissa, joita puolestaan käytetään myös kahvin valkaisuun).
Ensimmäiset päivät olin hyvin ärtyisä, mutta olo muuttui mitä pidempään malttoi olla ilman. Toisaalta retkahdus sitten tapahtui. En ole koskaan ajatellut juovani liikaa kahvia, koska olen aika kohtuukäyttäjä. Ehkä mukin koko hämää ja tosiasiassa juonkin enemmän kuin luulen? Olen tunnistanut aiemmin etenkin tiettyihin tilanteisiin liittyvän psyykkisen riippuvuuden, mutta fyysisen riippuvuuden oireet olivat uutta.
Mitä masennus- ja ahdistushäiriöihin tulee, olen suurimmaksi osaksi kokenut kahvin auttavan paniikkioireiden ehkäisyssä. Se ei missään tapauksessa ollut silti täydellinen ratkaisu, vaan oireet saatiin kuriin perinteisellä lääkityksellä. Suurin osa kanssakärsijöistä on ollut sitä mieltä, että kahvi pahentaa heidän ahdistustaan. Siinä mielessä olen ollut poikkeus. Mutta selkeästi kahvi kyllä saa ylikierroksille ja tuntuisi joskus vaikuttavan myös migreenin esiintymiseen.
Todennäköisesti kahvin kulutukseni lisääntyy stressaavissa ja tarkkuutta vaativissa tilanteissa. Yksi aiempi parin kuukauden tauko (vatsahapot riehaantuvat joskus liikaa esim. lääkitysten takia, jolloin pitää vähentää kahvin juontia) katkesi siihen, kun aloin kirjoittaa kandityötä. Olen käyttänyt kahvin juontia myös sosiaalisen ahdistuksen selättämiseen, koska käsillä on silloin jotain tekemistä, jotain mihin voi kohdistaa huomionsa kun ympäröivä tilanne tuntuu vaikka vain lievästikin ahdistavalta.
Vaikeaa on lopulta sanoa, milloin kyse on tavasta, riippuvuudesta ja milloin stressivaikutuksista. Itselleni tärkeintä on, että kahvin kulutus normalisoituu suurkulutusjaksojen jälkeen. En ole kauheasti ajatellut sen olevan merkkinä burn outista, vaikka olen sellaisenkin kokenut pariin kertaan.
Ehkä minulla kahvin käyttöä enemmän ylirasitusta indikoi tietokoneen käyttö - käytön määrä, sisältö ja se, kuinka helposti siitä pystyy irtautumaan. Nettiriippuvuus on selkeästi minulla keino irtautua muun elämän rasitteista. Toisaalta tämän tiedostaen olen antautunut riippuvuudelle joskus kokonaan (arjesta irtautuminen on hyvä lääke ylirasitukseen) ja henkisen tilanteen korjautuessa pyristellyt siitä irti.
Elinan kanssa samantyyppinen kokemus itselläni. On vaikea sanoa oliko omalla kohdallani kyse tavasta, riippuvuudesta vai stressistä. Enimillään join varmaan 6-7 mukia kahvia päivässä. Juonti vain vähitellen liukui käsistä. Kun sitten vähensin kahvin juontia kahteen kuppiin päivässä, ja söin vähemmän hiilareita lounaalla, iltapäivät töissä alkoi sujua paremmin. Ja yöt aloin nukkua paremmin. Ja vatsakin pärjäsi paremmin. Ja kokonaisuutena vointi koheni.
VastaaPoistaMutta alkuperäiseen kysymykseen. Kyllä kahvi voi olla merkki stressistä. Ja hyvä että nostit energiajuomatkin esiin. Niillä moni nuori valvoo PC:n äärellä. Sinänsä mielenkiintoista olisi joskus verrata kaakon teobromiinin ja kofeiinin erilaisia ja samanlaisia vaikutuksia.
Mulle kaakaosta tulee hyvä olo. En silti muista sitä joka päivä juoda, vaikka tiedän että se olisi monellakin tapaa hyväksi. Kahvi väsyttää ja stressivatsa ärtyy siitä. Kun on rankkaa, jätän kahvin pois. Jos on todella rankkaa, en juo edes teetä.
VastaaPoistaItse olen työterveyshuollossa toimivana ravitsemusterapeuttina huomannut yhteyden kahvin lipittelyn lisääntymisen ja elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin heikentymisen välillä. Suurin osa kokee, että pakko juoda kahvia, että pysyy hereillä. Toisaalta samat ihmiset tarkemmin pohdittuaan toteaa, että eipä se kymmenes mukillinen iltapäivästä enää kauheasti piristä. Potkua päivään tulisi kyllä enemmän vettä juomalla ja säännöllisesti syömällä, vaikkakaan stressin syitä nämä hyvät tavat eivät suoranaisesti poista. Mutta kyllä, saman havainnon olen itsekin työssä tehnyt.
VastaaPoistaItselle kahvi on ongelma enemmän sen ympäristövaikutusten takia, joten koita pitää edes jonkun tolkun sen juomisessa, vaikka hyvä kahvi onkin elämäni suurimpia makunautintoja. Mielummin valitsen erilaisia teelaatuja ja ihan vaan kraanavettä etenkin iltapäivän puolella. :)
Tunnistan itsessäni tuon kofeiinin ahdistusta lisäävän vaikutuksen. Osaan jo vähentää kahvin juonnin minimiin tai lopettaa, kun ahdistus lisääntyy ja maailma tuntuu murjovan. Silloin kahvi vain pahentaa oloa. Toiseksi olen huomannut, että ahdistuksen aikana säännöllinen kunnon ruoan syöminen on tärkeää.Oloa kohentaa, kun kahvi/tee + voileipä+ jogurtti-välipalat yms. korvaa aterioilla. Varmasti siitä on aina hyötyä, mutta huomaan eron selvästi, kun henkisesti menee vähän heikommin. Kun henkinen puoli on tasapainossa, niin voi enemmän syödä mitä-sattuu ja milloin-sattuu, eikä seurauksia heti tunnu.
VastaaPoistaKaipaan kahvia aamupäivällä. Olen niin tottunut siihen, että kahvihammasta kolottaa ankarasti yhdeksän jälkeen. Iltapäivällä kahvi vielä tuoksuu hyvältä, mutta useimmin ei enää maistu.
TS
Kiitos kaikille kivoista kommenteista! Ei mulla niihin mitään lisättävää ole kun ollaan kaikki aika samoilla linjoilla :)
VastaaPoistaPaitsi, että tuo anonyymin kommentti siitä, että kunnon syöminen tuntuu ehkäisevän tätä kofeiinin ahdistusvaikutusta on kyllä hyvä lisäys. Ja on sille ilmiölle asiallisia syitä olemassa.
Hei!
VastaaPoistaNostaako kahvi insuliinitasoja? Minua mietityttää kahvissa se, että kahvihetki on minulle tavallaan ylimääräinen välipala, koska sen kanssa tulee otettua myös jotain pientä syötävää. Mietin sitä, että pitäisikö kahvi nauttia jonkun aterian jälkeen, jos se yksinään nostaa insuliinia. Siis ihan pelkkä kahvikin, ilman kahvileipää tms. -Niina