Asia joka viime vuosina on härnännyt on turhan yleiseksi levinnyt käsitys siitä, että omega-6 rasvahapot ovat suurinpiirtein myrkkyä ja niitä kannattaa vältellä jos vain pystyy - kun tällainen asiakas tuli taas vastaan niin ajattelin vähän kommentoida tätä. Suuri osa kasviöljyistä menee näillä ohjeilla kiellettyjen listoille ja auringonkukkaöljyn edessä laitetaan sormet ristiin. No, kyllähän valtaosin ihmiset tuntuvat ymmärtävän järkevästi ettei omega-6 myrkkyä ole vaan tarvitsemme vain vielä enemmän omega-3:a mutta kyllä näihin ylilatautuneisiinkin omega-6 viesteihin törmää.
Taustanahan tässä on tietty "optimaalisen" ravinnon omega-3/omega-6 suhteen saavuttaminen. Nyky-yhteiskunnassa suhde on yleensä melko surkea välillä 1:5-1:10 ja jos miettii mihin ihminen on historiallisesti sopeutunut niin jokainen Cordaininsa lukenut tukeutuu ajatukseen että sen pitäisi olla luokkaa 1:2 tai sielläpäin. Ja tutkimuksista löytyykin esimerkkejä että tämänkaltaisesta omega-rasvojen tasapainosta on hyötyä mm. tulehduksellisille vasteille ja monenlaisille seikoille kun elimistön pikkuruisia yhdisteitä mittaillaan. Tähän asti allekirjoitan kaiken ja olen toki sitä mieltä että omega-3:a kannattaisi saada nykyistä enemmän suhteessa omega-6:iin.
Mutta ei hinnalla millä hyvänsä ja siinä tämä ristiriita tuleekin. Ihan tutkimusnäyttöön tukeutuen on hyvin vaikea nähdä että suomalaisten kannattaisi tavoitella optimaalista suhdetta välttämällä tai vähentämällä omega-6 rasvahappojen saantia kuten asiakkaani nyt tuppasi tekemään. Siinä menee kliseisesti lapsi pesuveden mukana, sillä olemme jo nykyisellään molempien omega-rasvahappojen saannin suhteen kehitysmaita ja sekä omega-3 ja omega-6 rasvahapoilla näyttää olevan itsenäisiä terveysvaikutuksia tuon keskinäisen suhteen ulkopuolella. Esimerkiksi suomalaisissa tutkimuksissa tupataan näkemään jatkuvasti että mitä enemmän omega-6 rasvahappoja saamme sitä vähemmän esim. sydäreitä tai syöpiä on. Toki samankaltaisia hyötyjä sydäreissä saadaan myös omega-3 rasvahapoilla. Tämänkaltaiset tutkimushavainnot ovat syynä siihen että syystäkin-niin-paljon-arvostettu Harvardin yliopiston ravitsemusporukka niitä molempia omegoita suosittelee.
Se vaan näyttää siltä, että ainakin niin kauan kuin nykyinen monityydyttömättömien rasvahappojen saanti maassamme on niin alhaisella tasolla kuin se keskimäärin on niin varoisin tätä omega-6 rasvoja varoittelevaa ilmapiiriä ja pitäisin yleisviestinä että tarvitsemme sekä omega-3 ja omega-6 rasvahappoja enemmän - mutta toki omega-3 vielä enemmän ja siksipä meillä sitä kalaa ja rypsiöljyä halutaan tuputtaa kansalle kun mm. niillä se suhde paranee nykyisestä. Ehkä jonain päivänä kun saamme niitä omegoita reilusti enemmän voi niitä suhteita tarkastella taas uudelleen. Nykyisellään ohje välttää omega-6 rasvahappoja on mielestäni huono.
Vai onko toisia ajatuksia?
PS. Ja ei, tämän ei ole tarkoitus olla aprillipila.
Pari lyhyttä huomiota:
VastaaPoistaLopullista näyttöä tuskin tullaan koskaan saamaan, mutta tällä hetkellä tuorein Ramsdenin meta-analyysi kertoo, että tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa ei kannata vaihtaa yksipuolisesti omega-6-rasvaan. Se saattaa olla haitallista.
Omega-6-rasvaa on sen verran runsaasti vähän siellä sun täällä, että luulisin, että sitä välttelemälläkin saadaan aivan riittävä määrä näitä välttämättömiä rasvahappoja.
Niin, koska omega-6:sta on vähän joka puolella, niin minua ainakin epäilyttää kuinka järkevä peruste niiden välttely ylipäänsä on. Ja millaiseen kokonaisruokavalioon silloin päädytään. Onko omegasuhde sen takia nyt niin hottia, että sitä voidaan mutkat suoristaen hyödyntää tiettyjen ruoka-aineiden parjaamiseen (esim. rypsiöljy) ja toisten suosimiseen (voi)? Tällaista on ainakin esiintynyt.
VastaaPoistaKuriositeettina: Kokonaisruokavalioista välimeren ruokavaliosta on saatu ehkä eniten postiivista tutkimusnäyttöä suhteessa terveyteen. Mikähän siinä mahtaa olla omegasuhde?
Tietyissä blogeissa ja suuntauksissa tuosta kuutosesta ja kasviöljyistä yleensäkin on tehty uusi pahis. Olen yrittämällä yrittänyt löytää tutkimusnäyttöä sen tueksi, enkä löydä sitä mistään. Päin vastoin minustakin näyttää, että molempia pufia kannattaa päin vastoin lisätä.
VastaaPoistaItse kuitenkin suosin lähteinä pähkinöitä ja kalaa.
Ei sillä että se rypsi kohtuukäytössä myrkkyä olisi(ite käytän satunnaisesti) mutta pääöljy meilläkin on oliivi. Sen verran ikäviä tuloksia japseilla on rottakokeissa, joissa rypsi on ollut ainoa rasvalähde.
Mulle tuli mieleen vegaanit. Hehän eivät tietenkään syö ollenkaan kalaa ja perinteisessä vegaaniruokavaliossa ei ymmärtääkseni muutenkaan omega-3-rasvahappojen osuus ole ollut kovin merkittävä. Ja kuitenkin sillä ruokavaliolla ollaan eletty kutakuinkin yhtä pitkään ja yhtä terveinä kuin sekaruokavaliollakin. Tämäkin puhuisi sen puolesta ettei tämä(kään) rasvateoria lopulta ihan kauhean kattavasti ruokavalion terveellisyyttä pysty selittämään.
VastaaPoista"Onko omegasuhde sen takia nyt niin hottia, että sitä voidaan mutkat suoristaen hyödyntää tiettyjen ruoka-aineiden parjaamiseen (esim. rypsiöljy) ja toisten suosimiseen (voi)? Tällaista on ainakin esiintynyt."
VastaaPoistaOmegasuhteiden korostamisella on paradoksaalisesti sekä myyty rypsiä että voita. Tulehdusarvoja ajatellen kolmoset pitäisi kuitenkin hankkia kalasta eikä kasvi-ALAsta.
Mitä jos vain syötäisiin ilolla itse tekemäämme ruokaa? Olisko siinä järkeä? Vähemmän stressiä ja huolta, iloisempi mieli, terveempi ruumis.
VastaaPoistaIhminen on kehittynyt luolamiehestä, jonka ruumis on vaatinut toimiakseen jatkuvaa stressissä oloa. Kun ei meillä enää ole luolakarhuja ja sapelihammastiikereitä kiusanamme, kehitämme huolenaiheita tyhjästä. Rentoutukaa, ja käykää välillä kävelemässä vaikka kevätjäillä, jos ei ole riittävästi stressiä. Muistakaa jäänaskalit!
Tattista aktiivisuudesta täällä ja muutama kommentti:
VastaaPoistaLing, ei kai sellaista paria komponenttia olekaan joka ravinnossa kattavasti selittää yhtään mitään. Jos liikkuvia muuttujia on kymmeniä tai sata niin pari palasta on siinä aina pientä. Mutta tokihan kiinnostaa tietää niistäkin palasista... Mistä ihan hatusta vetäistynä tulee mieleen sellainenkin näkemys johon ammoin törmäsin rasva-asioissa (olisko ollut jossain Ravnskovin kirjassa) että jos yksikin tutkimus eriää teoriasta niin se ei ole totta. Kai se faktisesti on noin mutta tuolta pohjalta syömisessä ei missään olisi perää kun liikkuvien muuttujien vuoksi yksi tekijä ei ikinä tuota samoja tuloksia.
Kansalainen: toki näin, mutta ei näistä tarvi stressata söi mitä söi. Pätee ainakin minuun ja samaa henkeä suositellaan muille.
Joo tuo "yksikin poikkeava" koskee laboratorio-olosuhteissa tehtyä fysiikkaa tai kemiaa, jossa ulkopuoliset muuttujat voidaan eliminoida.
VastaaPoistaIhmistutkimuksessa ei IKINÄ voida saada samoja olosuhteita. Toistettavuus on mahdottomuus. Vaikka tutkittavien joukko olisi identtinen, tulee vastaan vähintään muuttuja nimeltä aika, joka voi tuoda muutoksia terveydentilaan. Siksi ihmisiä koskeva tutkimus aina ja ikuisesti on hieman epävarmaa, antaa ristiriitaisia tuloksia, ja kausaalisuhteiden osoittaminen jää usein sivistyneeksi arvailuksi.
Se on vain nöyrästi hyväksyttävä. Ahkeralla kahlaamisella voi kuitenkin toivoa pääsevänsä lähelle.
Mirkalta tosi siisti kommentti! Näin se juuri on, lähelle voi päästä mutta varmuutta ja lopullista totuutta ei kyllä koskaan saavuteta.
VastaaPoistaTästä herääkin kysymys. Teen osatyökseni kvalitatiivista markkinatutkimusta. Kvalitatiivisen tutkimuksen rooli ravitsemustieteessä on ihan paitsiossa. Liekkö syystä...
Koen itseni nyt hiukan väärinymmäretyksi, mutta ei se mitään. Mielenkiintoinen keskustelu siitä poiki.
VastaaPoista:)
Tarkoitus oli pohtia veganismia ja omega-3-rasvahappoja, mutta näköjään keskustelu meni siihen voiko mitään ihmitutkimuksessa todistaa varmasti.
Oman kokemukseni mukaan kvalitatiivisen ja kvantatiivisen merkitys ravitsemustutkimuksessa on kuin jing ja jang. Esimerkiksi epidemiologisen tutkimuksen tuloksia on vaikea ymmärtää ja suhteuttaa ilman kvalitatiivista ymmärrystä. Siksi netissäkin leviävät epidemiologisten tutkimusten uutiset saavat välillä absurdeja piirteitä, kun niistä saatuja numeroita pidetään suunnilleen luonnovakioina.
VastaaPoistaMutta kyllähän ravitsemustutkimuksen sateenkaaren alla tehdään runsaasti kvalitatiivista tutkimusta. Tätä varten on olemassa paljon omia tieteellisiä julkaisusarjoja. Sen lisäksi kvalitatiivisen ravitsemustutkimukseen rinnastettavia tutkimuksia julkaistaan lukemattomissa käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellisissä julkaisuissa.
Sitä harhaa, ettei ravitsemuksen kvalitutkimusta olisi, tuottaa valikoiva (sosiaalinen) media ja ehkä kliinisen ravitsemusopetuksen painotukset. Mutta kvalia ehdottomasti tarvitaan!
Hyvä näkökulma, minäpä kuvailen vähän omaani, kun siihen kannustettiin. :)
VastaaPoistaOmega-6:sten pelossa saatetaan tosiaan karttaa todella terveellisiäkin ruoka-aineita, jolloin ruokavalion kokonaisuus kärsii. Toisaalta monipuolisesti syömällä on helppoa saada riittävästi omega-6:sia, joten niihin kolmosiin täytyy panostaa enemmän.
Omegoista kutoset ovat kolmosia biologisesti aktiivisempia, vaikka molemmilla rasvahapoilla olisi itsenäisiä hyötyjä. Tämän lisäksi stressi ja erilaiset ravintoaineiden vajaukset heikentävät omega-3-rasvahappojen muuntumista EPA:ksi ja DHA:ksi. Rasvahappojen tarve on siis yksilöllinen, mikä olisi hyvä huomioida.
Suosittelisin jopa vegaanille krilli- tai kalaöljylisää stressaavassa elämäntilanteessa sekä raskauden ja imetyksen aikana. Aivomme ovat sitä rasvaa mitä niille annetaan, joten aivan merkityksettömiä nämä asiat eivät ole psykologiankaan kannalta. Moni on esimerkiksi saanut apua masennukseensa omega-3-lisästä (ja nimenomaan kalaöljynä nautitusta).
Todella mukavaa, että olet alkanut pitää blogia Patrik! Tulen varmasti vierailemaa tällä usein.
Kah Hannahan se siinä ja omakin blogi pystyssä. Mukava nähdä!
VastaaPoistaJa Ling: ei ymmärretty väärin varmaan. Alettiin vaan puhumaan ihan muusta :)
Mutta tiivistetään nyt täältä vielä sanomani. Omega-3 tarvitaan tottavie lisää, mutta keskivertosuomalainen tuntuisi tarvitsevan hitusen lisää omega-6:akin. Ja ei ainakaan vähemmän.
Helppo olla Patrikin kanssa samaa mieltä, kun olen pitänyt samaa näkökulmaa yllä omissakin blogikirjoituksissani. Lisäksi Ramsdenin viimevuotinen meta-analyysikin viittaa sekin siihen, että linolihappo (omega-6) on riskejä vähentävää edellyttäen, että myös omega-3-rasvahappoja saadaan samalla riittävästi.
VastaaPoistaPakko kirjoittaa.... En ole mikään ravitsemusalan ammattilainen, mutta olen samaa mieltä, että Omegoja tarvitaan lisää!
VastaaPoistaMeillä on ylivilkas lapsi, joka mitä ilmeisemmin on kärsinyt juuri Omegojen puutteesta, saimme vinkin viime kesänä eräältä äidiltä, joka seurasi meidän menoamme ja totesi että tutulta näyttää... antakaa lapselle kalaöljykapseleita, hänellä on on kolme ylivilkkausdiagnoosin saanutta lasta ja kaikkiin se on auttanut. Niinpä mekin kokeilimme; hiiteen yo-sairaala rauhoittavine lääkkeineen, niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta vahvakalaöljy + cla yhdistelmä auttaa, ihan oikeasti! Elämä on nyt koko perheelle helpompaa!!
Eläköön Omegat!
Terv. ADHD-äiti
Seerumin omega-3-rasvahappojen pitoisuus korreloi käänteisesti sepelvaltimotautiin. Erityisesti EPAn ja sen aineenvaihdunnan välituotteen DPA:n pitoisuus korreloi käänteisesti tautiin ja paakkujen rasvapitoisuuteen ja niiden stabiliuteen. Seerumin matala EPA- ja DPA-pitoisuus ovat itsenäisiä rasvapaakkujen ennusmerkkejä, jotka korreloivat sepelvaltimotautiin, kirjoittavat japanilaiset kardiologit uudessa artikkelissaan (Atherosclerosis 2011).
VastaaPoistaTulokset vahvistavat aikaisempaa englantilaisten verisuonikirurgien ja immunologien yhteistä tutkimusta, jossa E-EPA stabilisoi valtimopaakkuja ja vähensi niiden repeytymistaipumusta. Asia on tärkeä, sillä 70 % infarkteista johtuu revennestä plakeista. Japanilaisessa JELIS-tutkimuksessa E-EPA (1800 mg/vrk kaiken japanilaisten syömän kala- ym. meriruoan lisänä) vähensi merkitsevästi kliinisiä infarkteja, epästabiilia angina pectorista, uusia sepelvaltimotautitapauksia ja aivohalvausten uusimisia. Tutkimukset puoltavat E-EPAn käyttöä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa, sillä seerumin EPAn ja DPA:n pitoisuus suurenee E-EPAlla nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti. Ruokavalion muutoksilla tuskin päästään samaan EPAn pitoisuuteen seerumissa. Kalaöljyn köäyttö lisättiinkin vuonna 2009 valtimotautien ja dyslipidiemioiden Köäypä hoito -suosituksiin, mutta kalaöljyn päiväannoksista ja laadusta ei annettu ohjeita.
Lue lisää näistä tutkimuksista
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2093
Oslon yliopiston ravitsemustieteen laitoksella tutkittiin kasvi- ja kalaöljyn laatua ja rasvasta syntyviä toksisia yhdisteitä lämmittämällä öljyjä 25 minuuttia 225 asteen lämpötilaan, mikä on tavallista ruoanlaitossa. Kasviöljy oli ruoanlaittoon tarkoitettua, kalaöljyt olivat ravintolisiä. Kasviöljyjen alkenaalien pitoisuudet suurenivat 3–11-kertaisiksi (33–119 nmol/ml) ja kalaöljyjen paljon enemmän (158–932m nmol/l). Lämmitetyn kasviöljyn peroksidiluvut olivat 0,6–5,33 meg/kg ja kalaöljyn 1–10 meq/k. ”Lämmitetyn kasviöljyn alkenaalien [aldehydien] määrä kasvaa suuresti”, päättelivät tutkijat (Food Nutr Res. 2011;55. doi: 10.3402/fnr.v55i0.5792 http://20.fi/4378). Ilmeisesti myös paistetun kalan öljyn haitalliset hajoamistuotteet lisääntyvät. Kasvirasvoja syödään 10–50 kertaa enemmän kuin kalaöljyvalmisteita. Näin ollen kasvirasvoista elimistöön siirtyy paljon enemmän terveydelle haitallisia (myrkyllisiä) yhdisteitä kuin kalaöljyistä, huomauttavat tutkijat.
VastaaPoistaKalaöljyvalmisteiden laaduissa on eroja sen mukaan kuinka ne valmistetaan. Kalaöljyn laatuun vaikuttavat monet mutkin seikat kuin pelkästään sen rasvahappokoostumus. Mm. peroksidiluku, anisidiiniluku ja hapetusluku TOTOX ovat tärkeitä.
Kirjoitin aiheesta vähän laajemmin blogiini hiilaritietoisissa
http://20.fi/4377
Patrik, kysymys vaivaa mieltäni.
VastaaPoista1) Ovatko Omega 3-kalaöljyvalmisteet varmasti turvallisia esim. ympäristömyrkkyjen osalta? Mistä kaukaa lie kalat pyydetty? Omega-lisä vaikuttaisi olevan tärkeä lapsen kehitykselle, mutta asia mitietyttää. Kalaa ei käytännössä saada uppoamaan lapsiin tarpeeksi, vaikka heille muikut ja lohi onneksi maistuvat. Kiitos k irjoistasi ja blogista - kirjasi ovat muuttaneet elämäni :)
Miisa
Hei Miisa,
VastaaPoistaen totta puhuen tiedä tätä kovin tarkasti ja varmaan mitään yleistystä ei voi tehdä mistä kalat on pyydetty ja miten hyvin ympäristömyrkyt on siivottu. On niin valmistajakohtaista. Oma ohjeeni ilman selvityksiä olisi tukeutua isojen valmistajien tuotteisiin kuten Möller tms. Tai sitten oikeasti selvittää käyttämänsä tuotteen taustat.
Kiva kuulla että olet saanut kirjoista apua. Aina se lämmittää mieltä :)
Eikö täältä voisi bannata sellaisen nimeltä mainitsemattoman jolla on markkinamielessä aiheen suhteen oma lehmä ojassa :D
VastaaPoista