Viimeinen päivä ennen lomia vastaanotolla. Tuttuun ja ymmärrettävään tapaan aika monen kanssa puhe siirtyy siihen miten lomallakin syöminen sujuisi hyvin -ja yleensä keskustelu alkaa asiakkaan huolesta kun aiemminkin kesät ovat menneet vähän ranttaliksi. Asiaan on ratkaisuja ja linjauksia, joita ajattelin kesälomaterveisiksi kirjoittaa tässä ruokatauolla joten nyt ei ole linkkejä liiemmin.
Kesällä syömisen ja painon kanssa voi käydä monella tapaa - hyvin tai huonosti. Joillekin kesä on kaikella tavoin hyvää aikaa elintapapuolellakin: stressi lievittyy, liike lisääntyy ja tuoreet kasvikset/marjat päätyvät useammin suuhun. Painot ovat laskussa. Ja sitten on niitä, joiden syömisen ja painon lomat sekoittavat: loma on rytmittömyyden aikaa ja siihen rytmittömyyden suohon uppoaa myös syöminen. Seurauksena illan kammonälät, mieliteot ja napostelut ja alkoholiakin tässä tilanteessa uppoaa enemmän. Ja tietysti se alkoholi on lomalla joillekin ongelma ilman rytmittömyyttäkin. Ja tällaisella reseptillä sen painon saa kyllä rivakkaankin nousuun. Ja sitten on tietysti näiden kahden erilaisia kombinaatioita.
Jotta kesällä voisi nauttia lomasta ja samalla toteuttaa hyvää syömistä ja painonhallintaakin niin kannattaa toteuttaa painonhallinnan kultaisia ohjesääntöjä, joista alle laitan hieman lomafokusoidumpia ajatuksia:
1) Se ateriarytmi. Arjessakin on monella ihan tarpeeksi haasteita syödä tasaisesti ja riittävästi alkupäivästä, mutta loma on vielä ihan oma asiansa. Tietysti saatetaan nukkua myöhempään, ei tietenkään tarvitse syödä lounasta klo 11.30 kuten työpäivinä, tietysti on menoja jotka heilauttavat syömisiä, tietysti helle vie vähän nälkää jne.. Mutta kyllä se aamiainen, lounas, joillakin välipala ja illan toinen ateria kuitenkin syödä pitää! Ehkä vähän eri ajoituksilla mutta ei niitä passata voi täysin. Ihan takuuvarma resepti syömisen ongelmiin on ottaa sellainen lomaote, jossa "syödään sitten kun menoilta ehditään","meillä nyt venyy vähän nää syömiset ja lounas on kolmen neljä aikaan..""syödään espanjalaisittain vasta illalla kunnon ateria" tai "meillä on kesällä sellainen yhden päiväterian systeemi". Lomalla ollaan myös enemmän yhdessä rakkaiden ja kavereiden kanssa ja on todennäköisempää, että joku seuraa muiden parahultaista ateriarytmiä vaikkei kannattaisi. Jos joku napostelee päivällä vähän ja syö illalla, niin on olemassa pieni sauma että hän jopa pärjää sillä - mutta jos sinä et pärjää niin ei kannata toisen rytmiä seurata.
Kaikki kesän juhlat ja illanvietot ovat huomattavan paljon pienempi ongelma jos päivällä on syöty kunnolla. Ja enemmän tai vähemmän ongelmia jos ei ole.
2) Lopeta laihduttaminen jos niin teet - edes kesäloman ajaksi. Laihduttamisen lopettaminen on aina hyvä ohjenuora laihtumiseen, hyvään syömiseen ja hyvinvointiin mutta etenkin loman lisääntyvässä epäsäännöllisyydessä se on vieläkin tärkeämpää. Arjen rutiineissa laihdutushakuisesti ja niukasti syövä saattaa vielä jotenkin pitää pakettinsa kasassa, mutta jos tämä ylikontrolloiva, varovainen ja ahmimishalua kasvattava ajatusmalli viedään loman epäsäännöllisyyteen niin käy kyllä erityisen heikosti yleensä. Ja jos päälle tulee vielä alkoholia poistamaan kontrollia niin hellureijaa. Puhumattakaan, että lomalla voisi olla mukavampaa ja rentouttavampaa jos ei laihduta.
3) Alkoholi. Kyllä, voi vähän relata. Ja nähdään tuttuja. On juhlia. Kaikki fine. Mutta jos alkoholia menee jokainen päivä, jos annosmäärät on yksinkertaisesti isoja tai jos ylipäätään lomarutiiniin "ottaa vähän enemmän ja aina kun selitys sille saadaan" niin vaikea tätä on nähdä muuna kuin ongelmana. Ja joskus alkoholiongelmanakin. Toisaalta sitten ajoittaisista terassiviineistä ja saunakaljoista koetaan joskus morkkiksia vaikkei tarvitsisi. Kyllä lomalla saa ottaa rennosti mutta ei sen jujun pitäisi olla että pitää koko ajan tissutella.
Ja nämä on niitä teemoja, joita aika paljon on käyty läpi. Muitakin on, mutta nyt loppui tauko ja lomat alkavat. Toivotan rattoisaa, maukasta ja mainiota kesää kaikille!!
Hei, kiitos järkevistä ohjeista taas kerran! Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen:
VastaaPoistaPitääkö paikkansa, että aiemmin ylipainoisen on vaikea pysyä normaalipainoisena? Jos näin on, onko syy psykologinen (vanhat syömitottumukset, tunnesyöminen jne), vai fysiologinen, että kroppa muuttuu niin, että se "tavoittelee ylipainoa"?
Kuinka ison osan geenit määrittävät painonhallinnassa? Voiko ihminen pysyä missä tahansa painossa, jos laihdutus on toteutettu järkevästi ja arkeen kuuluu liikuntaa ja hyvää syömistä?
Kiitos paljon kun pidät tällaista blogia, tästä on paljon apua!
Hei,
Poistakyllä se valtasyy pysyvän laihtumisen vaikeudessa on muualla kuin fysiologiassa - vaikeus löytää pysyviä elintapamuutoksia ja siinä kyllä psykologialla on iso rooli. Fysiologian merkitys on aika paljon riippuvainen siitä mitä tekee - jos oikein oivaltaa tekemisen niin eipä se esteenä liene, jos vetää kitukuurin niin fysiologiastakin tulee iso este.
Kukaan ei tiedä geenien osuutta tarkemmin kuin että rooli sillä on. Olen monelta geenien kanssa tekemisissä enemmän olevalta kysynyt paltteeralla arviota osuudesta prosentteina mutta ei kukaan uskalla antaa. Eli on geeneillä merkitystä, mutta eivät ne useimmille se suurin este taida olla.
Itse rustasin blogiini seuraavasti. Patrick on myös minun oppi-isäni. :) Hän varmaan korjaa, jos olen tehnyt tieteellisesti vääriä päätelmiä.
VastaaPoista"Olen ihmetellyt Patrick Borgin skeptistä asennetta laihduttamiseen, mutta oman kokemukseni mukaan olen tullut samaan tulokseen. Jos on sairaaloisesti lihava BMI;ltä on laihdutettava ennen kuin pystyy syömään terveellisesti ja liikkumaan.
Merkittävästi lihavan ei kannata laihduttaa, koska ne lukuisat kehoon hankitut rasvasolut vain pienenevät. Suurin osa mitä laihdut on nestettä. Loput lihasta ja vähän rasvaa ehkä. Rasvaa vastaan taistelussa paras keino on hankkia lihasta. Ei kannata syödä alle 1500 kcal, jos haluaa lihaksien säilyvän. Jos haluaa niitä lisää on syötävä enemmän, mutta terveellisesti.
Itselleni tulee nesteturvotusta tällä hetkellä lähinnä keskivartaloon. Se ilmaisee missä minulla on paljon vielä läskiä. Ennen turvotus tuli koko kehoon. Joku karppaus ilman liikuntaa on vaan nesteen poispitoa löysästä kehosta. Jos sinulla on lihaksikas keho ei minun mielestäni tarvitse karppailla, kunhan välttää liikoja määriä gluteenia. Syö proteiinia paino x 1,2 mg pääsääntöisesti. Olen huomannut itselläni että vatsa ei toimi kunnolla, jos syön kanan tai lihan fileitä. Kannattaa pieniä ne ruokaan tai ainakin pureskella hyvin. Syön myös päivittäin kaurapuuroa ja ruisleipää vatsantoiminnan edistämiseksi. Valkoinen leipä tai pulla ei ole siis kiellettyä, mutta Patrick Borg sanoo, että mätön osuus saa olla vain 20%, eli 80% täytyy syödä terveellisesti. Mitään ei siis kielletä täysin, mutta säännöstellään."
Vastaan 4 vuotta myöhässä mutta hyvä oli 🙂
Poista