perjantai 25. marraskuuta 2011

Kuinka moni suomalainen syö hyvin?

Kuinka moni suomalainen syö hyvin edes tärkeimmissä asioissa: tasaisesti kovia nälkiä ehkäisten sekä saa riittävästi kasviksia (400 g/vrk), öljyjä ja kalaa (arvioidaan riittävällä tyydyttymättömien rasvojen saannilla)? Minulle kelpaisi aluksi nämä neljä teknisempää kriteeria ilman sen kummempia erittelyjä, sillä koitetaan nyt keskittyä isoihin linjoihin ja vaikka haluaisin sisällyttää siihen maukkaan ja vapautuneen syömisen niin pysytään nyt helpommin määriteltävällä alueella. Eli kun kriteerit on nuo neljä, niin moniko suomalainen aikuinen toteuttaa noita?

Minusta tähän olennaiseen kysymykseen suomalaisessa syömisessä ei ole olemassa vastausta eikä sillä juuri spekuloidakaan. Tai kai reilumpaa olisi sanoa, että tietoa ja spekulointia hyvästä syömisestä on, mutta ei sillä tavalla kuin minä haluaisin. Toki meillä on tietoa suomalaisten ravintoaineiden saannista Finravinto-tutkimuksissa - nämä lukemat on välttämätöntä tietää, mutta hyvä syöminen ei ratkea pelkillä ravintoainetiedoilla joten ne eivät riitä. Ruokatasollakin asioita toki seurataan. Finravinnossa on mukana suomalaisten keskimääräisiä ruokien käyttölukemia ja AVTK:ssa on raportoitu oikeata ideaa eli hyvää syömistä kolmella kriteerillä. Mutta kriteerit eivät vain ole ihan olennaiseen keskittyvät mielestäni (kasvikset, rasvaton maito ja margariini leivän päällä). Mutta ei näistä oikein ole iloa minun kriteereilleni.

Minun arvioni ja sen logiikka

Mutta arvaillaanpas.. Tasaisesta syömisestä suomalaisilla ei ole mitään tietoa - ei sekään minun tarkoittamallani tavalla ihan hirveästi toteudu mutta oletan silti ettei se ole suurin pullonkaula. Kalaa suomalaisista syö vähintään kolmasti viikossa 11 % ja öljynkäyttö lienee lisääntymään päin mutta tarkemmat tiedot ilmeisesti aika hakusessa.  Ja kun katsotaan monityydyttymättömien rasvojen saantia, niin olemme kaikkein tuoreimmassa Finravinnossa ensimmäistä kertaa päässeet suositusten alarajojen yli eli suunta on kyllä oikea, mutta ollaan vasta minimitasolla josta heitän lonkalta että tuskin edes puolella tämä kombo toimii. Kaikkein suurimmaksi pullonkaulaksi kuitenkin tulee kuitenkin kasvisten määrä. Kun AVTKssa kolmannes suomalaisista vastaa ylipäätään syövänsä 6-7 kertaa viikossa vihanneksia ja hedelmiä, niin minulla ei riitä paljoakaan luottoa siihen, että näistäkään moni pääsee 400 g suosituslukemaan. Jostain datasta tämäkin lukema olisi saatavissa, mutta niin kauan kuin siitä ei ole tietoa niin lähden näppituntumaveikkauksesta eli 2 kymmenestä näistä pääsee yli 400 g - tämä veikkaushan voi mennä ihan jorpakkoon jos nämä ovat juuri niitä terveystietoisia jotka eivät pelkästään syö päivittäin vaan syövät myös paljon. Mutta jos kolmannes syö päivittäin ja näistä 20 % syö riittävästi niin se tekee 7 % suomalaisista. Kuulostaa siltä, miltä se käytännössä vaikuttaakin. Toisaalta Finravinnossa miesten keskimääräinen saanti on välillä 300-350 g/vrk ja naisilla 350 g luokka tai hitusen yli - mikä indikoisi että paljon isompi osa söisi yli 400 g/vrk. Riippuu siis vähän mitä dataa arvioi.

No niin ja sitten tietysti kaikki vielä yhteen. Eli kuinka moni toteuttaa kaikkia? Jää ihan arvaukseksi ja minun arvaukseni on 4 %. Jonkinlaisen objektiivisuuden nimissä on myös sanottava, että voi se varmaan olla 10 %:kin - tuota isompia lukuja en sulata ennen kuin hyvä data on pöydässä. Olen myös hiukka kahden vaiheilla kumpia nämä "onnistujat ovat": terveystietoisia syömisen parantajia vai vanhan koulukunnan "ateriat syödään ajallaan, omasta järvestä kallaa ja lanttua lautasella olla pitää" porukkaa, joka perinnesuomalaisilla keinoilla tulee maaliin? Varmaan molempia - ja haluaisin uskoa perinnemalliin, mutta vähän veikkaan terveystietoisuuden vievän voiton. Ja siinä olisi se huono puoli, että terveystietoisista osalla veikkaan syömisen olevan liiankin totista ja se maku-vapautuneisuus kärsii. Eli vaikka teknisesti he syövät hyvin, niin kaikki eivät varmaan oikeasti. Perinnesyöjien uskon olevan tässä parempia.

Suomalaiset eivät taida syödä kovin hyvin


Väliotsikko ei ole kovin mairitteleva, mutta ei tässä nyt ole tarkoitus haukkua kansaa vaan enemmänkin tuoda realismia. Ja aina voi helpottaa oloaan toteamalla, ettei nämä asiat naapurimaissa kovin paljoa kummemmin ole. Kaipa sieltä voisi väestödatasta kaivaa näitä arvioita ja ehkä niitä on julkaistukin, mutta olen tiedekokouksissa näitä haluamani tyyppisiä analyysejä nähnyt muutamia (ja sieltä aloin kaipailla Suomestakin samoja tuloksia) ja kyllä ne hyvinsyöjien prosentit on aina alle 5 % olleet.

Niin tai näin, niin suomalaiset eivät syö nykyisten eivätkä muiden kuulemieni ehdotettujen suositusten mukaan eivätkä kovin hyvin. Mutta ollaan positiivisia! Kasvisten käytön lisääntyminen ja tyydyttymättömien rasvojen lisääntyminen osoittavat, että olemme kehityskelpoinen kansakunta. Samaa rataa vaan ja huomiota olennaiseen niin kyllä se tästä.

Saisiko nämä luvut? Tai edes arvauksia?

Niin ja lopuksi. Jos joku kollega tai tutkija istuu sellaisen datan äärellä, josta saisi tarkempia arvioita hyvin syövien suomalaisten määrästä niin hommiin siitä - proffa betalar! Pitäisin tällaisia lukuja erittäin käyttökelpoisena referenssinä väestötason terveysneuvonnassa. Mutta oikeita lukuja odotellessa, minulle kelpaavat myös lukijoiden arvaukset koska hillittömällä mutullahan tässä mennään! Mikä on teidän veikkauksenne kuinka moni syö hyvin. Ja mitkä ovat kriteerinne?


Minä veikkaan hyvin syövien suomalaisten osuudeksi




26 kommenttia:

  1. Se on oikeaa, ei oikeata! Ei myöskään ruskeata, vihreätä tai muita vastaavia kielenpahoinpitelyitä. Hmph!
    Lyhempiäkin on ilmaisut ilman tuota tarpeetonta t-kirjainta viimeisten vokaalien välissä.

    VastaaPoista
  2. Puolustuksena todettakoon, että edellisen postaukseni otsikossa oli OIKEAA!!

    VastaaPoista
  3. Nostin tosi hyvän asian esille. Yleensä puhutaan vain Finrarvinnon keskiarvoista ja kun meistä niin harva on keskiarvohenkilö. Tällaista dataa tosiaan kaivataan.

    Tuo kasvisten ja hedelmien syönti on tosiaan ongelma. Varsin monet terveystietoisetkin syövät yllättävän vähän kasviksia ja hedelmiä. Ja jää kyllä itselläkin ajoittain tavoitteesta. Hyvänä puolena voisi sanoa, että kasvisten ja hedelmien sekä marjojen käyttö on kolminkertaistunut sitten 1970 -luvun.

    Sulla oli hyvät kriteerit. Paljon paremmat kuin AVTK:ssa!

    VastaaPoista
  4. Hirveän vaikea ja yhtä tärkeä kysymys. Tuo 400 g tulee tuontihedelmillä täyteen helpostikin, muu vaatii jo vähän tsemppaamista. Toisaalta voinee ajatella, että esim. yritit ovat aika tiivistettyä kamaa. Entä täysmehut? Myyntitilastoja haittaa hävikin arvioinnin vaikeus.

    (Ihme kielimoralismia. Ei tämmöisessä blogissa tarvita muodollisuutta, elävä kielellä leikittely on vain hauskaa!)

    VastaaPoista
  5. Tässä muutaman kk:n Kalorilaskuria käyttäneenä olen todennut, että oma kasvisten saanti päivässä on useinkin lähempänä kiloa kuin puolta kiloa. Eikä juuri koskaan alle 500g. Samaan tapaan olen syönyt jo pari vuosikymmentä ja nyt on aivan pakko ihmetellä ääneen, että miten kummassa joku ei saa 400g vihanneksia täyteen koko päivänä, kun itselläni se ylittyy yleensä jo lounaalla! Olen kai niin syvällä täällä omassa kuplassani etten osaa edes kuvitella mitä ihmiset oikein syövät, jos eivät vihanneksia edes tuon vertaa :)

    VastaaPoista
  6. Mikä luokitellaan kasvikseksi? En käytä juurikaan kurkkua tai tomaattia, mutta äsken paistinpannullani oli ainakin perunaa, porkkanaa ja lanttua. Onko ne sellaisia kasviksia jotka sopii tähän 400g juttuun? Voisi ehkä jatkossa testata jos sipulikin maistuisi tuossa joukossa. Onkohan hapankaalia helppo tehdä..? :D

    Kalaa en syö usein, mutta ainakin kuvittelisin kananmunistakin saavani ihan hyvin pehmeitä rasvoja. Niissä on myös DHA:ta eli tulee myös omega3-rasvahappoja suhteellisen ookoosti. Voistakin saa jonkin verran sekä ALA että LA, joten tuskinpa tässä on varsinaista pulaa noista "välttämättömistä". Huomattavasti suuremman PUFAnsaannin hyödyllisyydestä en ole oikein vakuuttunut.

    VastaaPoista
  7. Perunaa ei luokitella kasvikseksi.

    Hapankaalin valmistus ei ole vaikeaa, jos on sopivan lämpöisiä tiloja, eli ensin 18-20 astetta, sitten käymisen alettua 10-15 astetta, sitten varsinainen säilytys/kypsytys/varastointi 4-5 asteessa tai ulkona pakkasessa.

    Helpointa on ostaa valmiina.


    Pufia saa parhaiten kalasta ja pähkinöistä, myös majoneesista ja avokadosta. Ainakaan itse en laske pufien saantia munien tai voin varaan.

    VastaaPoista
  8. Ongelma on, että eri kasvikset ovat niin eri painoisia. Syömällä greipin ja kurkun saa jo 400 g, mutta jos panostaa vaikka pinaattiin, roomansalaattiin, yrtteihin, paprikaan niin vaikeaksi menee. Parsakaalikin on aika kevyttä. Yhä kysyisin, lasketaanko täysmehut mukaan. Niitähän juodaan kai Suomessa paljon?

    VastaaPoista
  9. Minä en laske täysmehuja mukaan. Eikä niitä kyllä muutenkaan taideta laskea.

    Ja onhan se niin että puoli kiloa-kilo menee aika helpostikin JOS on oppinut rytmin missä vihannekset/hedelmät ja marjat on vaivattomasti osa syömistä. Tai elää sellaisessa syömiskulttuurissa - kuten Välimeren maat joissa mennään nätisti yli puoli kiloa keskimäärin.

    Mutta meillä ei ole tähän oikein kulttuuria vielä.. eikä useimmilla sitä rytmiä..

    Kaksi ateriaa päivässä, aterioilla kasviksia mukana. Välipalojen yhteydessä 1-2 hedelmää päivässä. Tässä on rytmi jota ajan asiakkaille aika usein sisään ja se sinne aika vaivattomasti menee. Kyllä sillä yli puolen kilon yleensä tullaan.

    VastaaPoista
  10. Kiinnostuksesta kysyn vielä jos joku osaa vastata. Gallupissa olen aika yllättynyt että hyvin syöjien osuudeksi veikataan tällä hetekllä eniten 20-40 % joka on minusta aika utopistinen visio vaikka tietty tuo ehdotus siellä mukana jos joku sitä mieltä on.

    Mistäköhän nämä arviot tulee? Eri kriteereistä hyvälle syömiselle? Vai onko hyvän syömisen yleisyydestä todella näin ruusuinen kuva?

    VastaaPoista
  11. Olisiko taustalla jokin kvintiilihahmotus? Oma someympäristöni on kovin ravitsemustietoinen, lähipiirini IRL myös. Toisaalta, ravitsemusterpeutin vastaanotolle luulisi valikoituvan heikoimmin syövä aines?

    Lapsiperheiden suhteen kuvani on kyllä synkkä. Kun talous on tiukimmillaan asuntovelkojen ym. vuoksi, arkisyöminen hoidetaan niin halvalla kuin suinkin: makaronia ja pakasteranskalaisia.

    VastaaPoista
  12. Kriteerinä itse ehkä painottaisin vihannesgrammojen sijaan niiden botanista moninaisuutta. Että päivittäin kertyisi mahdollisimman moniin eri kasvisukuihin kuuluvia elintarvikkeita. Luin taannoin tutkimuksen, että tällä saavutettiin parempi antioksidanttivaikutus kuin ORAC-arvoiltaan huippujen yhdistelmällä. Tutkijat olettivat syyksi eri fytokemikaalien ristikkäisvaikutukset.

    VastaaPoista
  13. Oma näppituntuma hyvään syömiseen tulee oikeastaan enemmän luennoilta (+ toki tosta tiedosta mitä kirjoittelin), joilla tulee kysyttyä kaikenlaista. Ja luennoilla taas on aika keskimääräistä porukkaa - riippuen kuviosta välillä terveystietoisempaa, välillä perusporukkaa ja välillä niitä, joill asiat on lähtökohtaisesti heikommin. Silti melkein aina kun kysyy 100 hengen porukassa kuinka moni veikkailee vaikka kolmen tärkeän asian olevan kunnossa niin ei niitä käsiä ole kuin pari. Toisin kuin luennoilla, tässähän on jäänyt vähän täsmentämättä mitä se tasainen syöminen on ja moni karahtaa myös siinä.

    VastaaPoista
  14. Opiskelijanuoriso voi syödä hyvinkin epäsäännöllisesti, huomasin aikoinani. Toisaalta jossakin näin ihan karmean tilaston siitä, kuinka harva lapsiperhe laittaa ruokaa edes viikonloppuisin. Voi olla että synkkyytesi on aiheellista.

    VastaaPoista
  15. Ehkä hiukan vierastan kriteerissä tuota kalan ehdottomuutta, onhan kala-allergikkojakin. Monet syövät sitten kalaöljykapseleita. Myös monin paikoin maailmaa kala on niin kallista, että siihen on mahdollisuus vain rikkailla. Eihän se tietenkään terveysvaikutuksia muuta, mutta kun periaatteessa haluaisin ajatella, että mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole korvaamaton.

    VastaaPoista
  16. Siksi se arvioitaisiinkin riittävällä tyydyttymättömien saannilla kuten ensi lause kertoo :)

    Eli joo kala-öljy kombohan on pitkälti (ei toki ainoastaan) rasvan laatu seikkojen vuoksi ja sen voi tehdä monella muullakin tapaa. Ja siksi en siinä katsoisikaan ruoka-aineita vaikka kalasta tuli paljon puhuttuakin.

    VastaaPoista
  17. Hauskaa olisi omistaa sellainen aineisto, jolla pääsisi tätä hyvää syömistä tutkimaan ja lukuja antamaan. Varsinkin kun vielä proffa lupaa maksaa :-). Vaan eipä ole aineistoa, joten ihan arvailemiseksi menee.

    400-500g kasviksia on minusta aika kova tavoite jo sinällään. Vaatii perus kasvismyönteistä asennetta ja jonkin verran tsempaamista, ainakin ennen kuin tulee rutiiniksi. Tuo kaksi kasviksia sisältävää ateriaa päivässä + 1-2 hedelmää (tai marjoja/juuresta) aamu/väli/iltapaloilla on erittäin hyvä perusrunko. Ja ateriakasviksethan voi olla salaattia, lämpimiä kasviksia ja kasviksia lämpimän ruoan joukossa tai vaikka juurespaloja, jotka käy yleensä hyvin kaupaksi erityisesti lapsiperheissä. Lapsille uppoaa usein myös marjat jogurtissa, smoothiet yms., erinomaisia esim. ilta- tai välipalalla. Itselläni on tapana miettiä (lähes) jokaisella syömiskerralla, että onko mukana jotain kasvista ja jos ei, niin miten sen saisi vielä mukaan.

    Esittelemäsi aineistot + lapsi- ja nuorisotutkimukset kyllä valitetavasti antavat sen kuvan, että aika harva pääsee kasvistavoitteisiin. Veikkaukseni on alle 10% väestöstä. Mutta hyvään suuntaan ollaan menossa, joten ei pidä ajautua epätoivoon :-).

    VastaaPoista
  18. Sattuipa silmiin tämä videopätkä (YLE Närbild 27.11.2011): http://www.youtube.com/watch?v=ZQcoJeHVo14 Ja lopusta (6min 5sek) lause "sairaita ihmisiä, jotka ovat noudattaneet lautasmallia koko ikänsä, koska asiantuntijat ovat niin neuvoneet. Jos se ei toimi niin jossain täytyy olla vikaa" Ironinen kontrasti tähän Patrik:n tekstiin...

    VastaaPoista
  19. Mulla on samanlaisia kokemuksia, aika harva minun asiakkaistani tai tapaamistani ihmisistä luennoilla syö säännöllisesti, puoli kiloa kasviksia. Rasva asiaa en luennolla yleensä kysy, mutta vastaanottotilanteessa huomaa, ettei sekää mene nappiin. Mikä osuus ihmisistä syö sitten hyvin? En tiedä, mutta minun "otoksesta" arviolta max 10 %. Mä tykkään muuten Kotimaistan Kasviseten lanseeraamasta käsitteestä "kuusi kourallista päivässä". Se auttaa hahmottamaan paremmin kasvisten käyttöä, ja silloin painolla ei ole ylikorostunut arvo (ja toisaalta aika harva tietää mitä kasvivkiset painaa) ja iso kaveri jolla iso koura syö sitten enemmän ja lapsetkin kuuluvat joukkoon. Kuusi kourallista ohjaa, ainakin minusta, ajatusta että useammalla ateriaalla olisi hyvä syödä kasviksia.

    Anette

    VastaaPoista
  20. Kiva kuulla arvoitanne :)

    Maarit: toi on tosiaan niin väsynyt vitsi, että ihmiset olisivat lihoneet suositusten mukaan syömällä..

    VastaaPoista
  21. Minä kyllä lihoin. En nopeasti, kilon vuodessa, mutta se tuli vääjäämättä. Kymmenessä vuodessa se teki 10 kiloa. Ja kaiken aikaa yritin syödä vähemmän. Vieläkin iskee tautinen nälkä, jos syön useamman kuin yhden perunan aterialla. Ilmeisesti aterianjälkeinen insuliinipiikki on sen verran raju.

    VastaaPoista
  22. Patrik:n alkuperäiseen kysymykseen hyvin syöjien määrästä vastaten: Olen itse ollut ohjaamassa nuoria kasvisten käytön lisäämiseen (juurikin STRIP-tutkimuksessa) konkreettisten kasvisten avulla. Pöydällä oli kauden kasviksia n. 80g annoksina 6-7 kpl ja nuoren piti siitä koostaa ruokavaliotaan kuvaava kokonaisuus. Melkein jokaisen nuoren kokonaisuuteen piti keskustella lisää annoksia, että saatiin edes 400g täyteen. Ja moni nuori tai heidän vanhempansa totesi tämän määrän näyttävän "mahdottoman" suurelta. Ja VAIVALLOISELTA toteuttaa. Veikkaampa otokseni olevan valtaväestöä kuvaava, joten arvaukseni hyvin syövistä jää 10%.

    "Suositusten mukaista ruokailua" kuvasi joskus kauan sitten näkemäni pilapiirros: kuvassa oli kaunis ruoka-annos, lautasesta puolet kasviksia jne. Profiilikuvassa näkyi miten kasviskerros juuri ja juuri peitti lautasen ja lautasen toisen puolen pino huojui ilmassa tornina. Ja lautasen alle oli piilotettu suklaalevy parin pullan kanssa.

    VastaaPoista
  23. Sekopäissäni taisin laittaa ruksin 10-20 % kohdalle, kun juuri äsken vastaanotolla totesin asiakkaalle, että ehkä max.1-2 asiakasta kuussa syö riittävästi kasviksia. Kuukaudessa tapaan nykyisellään ehkä vaan 20 asiakasta, joten prosenttilaskutaitoni ei näemmä riittänyt iltatunneille asti. :)

    Arvioimasi 4 % ei kovin kauas mielestäni jää. Suu vaahdossa olen tässä koko huiman pitkän työurani ideoinut kasvisten ymppäämistä vähän sinne ja tänne. Hassuintahan on, että suurin osa toteaa, että "minä syön kyllä paljon kasviksia". Sitten kun havainnollistaa, että mitä se oikeasti on, lähes kaikki toteaa, että "eiku ei sittenkään". Kalan syönti riippuu asuinpaikasta. Osa nassuttelee kalaa päivittäin, jos on meri tai järvi lähellä ja verkot vedessä. Rasvat: en jaksa edes kommentoida.

    Surullisinta on, että rennosti syöviä tapaa tätäkin harvemmin. Kukaan ei meinaa uskoa, että se oikeasti on ihan realistista ja mahdollista. Ehkä terveyspropaganda on tosiaan jyrännyt niin monta vuotta, että jonkinasteista panikointia alkaa asiakkaan silmissä hehkua, kun ehdottaa, että aina kun syö, syö hyvällä omatunnolla.

    Ystävällisesti ilmoitan kielipoliisille, että potilastietoja nakuttaessa kiireessä ei aina kykene jokaista sanamuotoaan miettimään. Tapa jää päälle, joten saatat kielivirheitä löytää myös minun kommentistani. ;)

    VastaaPoista
  24. Tässä viivellä kommentti. Satuin saamaan käsiini USA:n tilanteen ja uuden AHA:n (eli USA:nsydänliiton) tilaston. Sen mukaan korkeintaan 8 % väestöstä syö Jenkeissä melko hyvin (todella hyvin syö alle 1 %). Hyvin syömisen kriteerinä oli aika paljon AVTK:n kriteeristöä parempi DASH-ruokavalio, jota AHA suosittelee. Kts. esim. Chart 2-1 http://bit.ly/AbJJBF Mahtaisiko Suomen tilanne olla aika samanlainen niinkuin tuossa edellä moni uumoilee?

    VastaaPoista
  25. Tattis Reijo, mielenkiintoisia lukuja ja täytyy katsoa tarkemmin. Ja veikkaan että aika samoissa mennään täällä. Voi kun joku tekisi jostain Finravinnosta samantyyppisiä analyysejä niin ei tarvitsisi niin hatusta vedellä täälläkään arvioita.

    VastaaPoista