tiistai 29. syyskuuta 2015

"Mun nälkä on niin sekaisin, ettei siihen voi luottaa.."

Minä luotan nälkääni ja kuuntelen sitä


Silmiin osui tämä uusi tutkimus, jossa pohditaan nälän ja kylläisyyden tunnistamisen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus osuu niin tismalleen yksiin omien kokemusteni kanssa, että muutama sana on paikallaan.

Työssä tulee todella paljon pohdittua nälän olemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka matkan varrella voidaan tehdä monenlaisia asioita ja pitää syömisessä kontrolloidumpaakin otetta niin loppuvaiheessa pitää tavalla tai toisella opetella syömään ruokaa jossain määrin kehon tuntemusten mukaan - kuuntele kehoasi ja tuntemuksiasi kun on ylipäätään aika hyvä viesti. Syömisessäkin motto on osoittautunut syömisen hallinnan ja painonhallinnan yhdeksi kulmakiveksi ja siksi tietoinen syöminen, intuitiivinen syöminen ja joustava syöminen on esillä monen ravitsemusasiantuntijan puheessa.

Nälkä voi olla todella sekaisin..
Jos syömisen säätely on sekaisin niin jossain vaiheessa sanon asiakkaalle, että "nyt pitäisi alkaa syödä sen mukaan mitä nälkä kertoo". Jos syömisessä mikään ei ole koskaan mennyt sekaisin niin tämähän kuulostaa loogiselta - mutta monille se kuulostaa uhkaavalta: "lihon varmasti", "sä et tajuu paljon mä voin syödä", "ehkä joku mut en mä voi" ja kaikenlaisia tuntemuksia jotka voisi tiivistää kokemukseen "mun nälkä on niin sekaisin, etten mä voi sen mukaan syödä".

Ymmärrettävää, sillä moni on kyllä saanut näläntunteen todella sekaisin ja sen pohjalta luottamus siihen on kadonnut täysin. Elämän aikana opitut syömisjännitteet, syömisen liika kontrollointi, univelat, stressit, mielialaongelmat, liikunnan vähyys, syömisen tunnesiteet, ateriarytmin ja syömisen laadun ongelmat ovat tyypilliset nälkää sekoittavista tekijöistä ja jos siellä on tarpeeksi ongelmia niin kyllähän ruokaa pystytään syömään todella paljon ja mieliteot sekä nälkä tuntuvat pohjattomilta. Mutta hyvä puoli on että edellä mainittuja asioita voidaan laittaa kuntoon ja kun niin tehdään nälkä alkaakin tarkentua ja se alkaa ohjaamaan syömistä kohtuullisemmaksi. Eli nälkä voi olla todella sekaisin, mutta siihen ei pidä tyytyä kohtalona vaan se pitää tarkentaa uudelleen.

..mutta se voi tulla uudestaan tarkaksi
Jotenkin näin se kannattaa tehdä: varmistutaan ettei taustalla ole piileviä sairauksia (kuten kilpirauhasen vajaatoiminta) tai terveysongelmia (=lääkärikäynti) jotka vaikuttavat, laitetaan syömisen teknisiä asioita kuntoon, haetaan kroppaan liikettä jos se puuttuu, nukutaan paremmin ja hoidetaan stressiä, pohditaan syömisen tunnejännitteitä ja oman hyvinvoinnin perusteita - ja kun taustat alkavat olemaan paremmassa kunnossa niin sitten aletaan kuulostelemaan mitä se nälkä oikein kertoo ja aletaan syömään sen mukaan. Joko syödään kunnon ruokaa sen verran kuin halutaan, pohditaan itsekseen milloin syöminen vastaa nälän kokemusta tai sitten tarkastellaan asiaa analyyttisemmin vaikkapa tietoisen syömisen keinoin - tyylejä on monia kunhan taustalla on tarkoitus vähentää syömisen kontrollia ja syödä enemmän sen mukaan miltä tuntuu. Toki helposti sanottu kaikki edellinen ja käytännössä tuossa riittää hommia ja kuluu aikaa. Mutta se kannattaa.

Turhan ytimekkäästi kuvailen tuossa mitä pitäisi tehdä, mutta vain siksi että ydinviesti blogautuksessa on tämä: jos luulet nälkäsi olevan niin sekaisin niin sekaisin, ettei siihen voi luottaa niin samaa luulevat kaikki muutkin joilla se on sekaisin. Mutta epäuskosta huolimatta näläntunteen voi saada toimimaan uudelleen, siihen voi oppia luottamaan ja sanoisin, että se on pitemmän päälle melkeinpä välttämätöntä.

Uskoisin, että minulla alkaa olemaan jo suht paljon kokemusta tästä nälän tarkentamisesta ja siltä pohjalta totean, että normaali ja tarkempi nälkä VOI löytyä uudestaan melkeinpä jokaisella. Ja tarkempaa nälän toimintaa kannattaa opetella, koska se johtaa mielekkäämpään syömiseen, kohtuullisempaan syömiseen ja tasaisempaan painonhallintaan. Jos miettisin omia pitkäaikaisia asiakkaitani niin useimmilla se normaali nälkä saadaan uudestaan esiin riittävän hyvin. Joillakin ei päästä kuin puolitiehen koska taustat ovat vaikeita ja joitain keskeisiä tekijöitä ei vain saada muutettua tai ehkäpä ne geenit tekevät joillekin muutoksista hitaampaa ja hankalampaa - mutta heilläkin on signaalit, että jos ajan kanssa joitakin solmuja saadaan auottua niin tarkempi nälkä todennäköisesti löytyy. Vain yksi todellinen mysteeriasiakas on vuosien varrella ollut, jolla nälkä ei näyttänyt tottelevan mitään "normaaleja" lainalaisuuksia ja päädyimme siihen, ettei nyt voi kuunnella nälkää - mutta sekin selittyi kun asiakas livautti jossain vaiheessa että olisikohan vuosien takaisella autokolarin päävammalla jotain tekemistä sen kanssa. Olipa varmaankin ja tutkimuslinkissäkin tämä mainitaan syynä. En nyt väitä, etteikö olisi muitakin syitä miksi nälänhallinta olisi peruuttamattomasti sekaisin, mutta enpä ole niihin törmännyt niin eivät ne mahdottoman yleisiä voi olla.

Eli kunhan ei liian helposti tuudittauduta siihen yleiseen ajatukseen, että "mun nälänsäätely on niin sekaisin että mun on vaan pakko olla tosi tarkkana syömisessä". Kun se ei yleensä auta.


12 kommenttia:

  1. Olen viimeisen puolen vuoden ajan säännöllistänyt syömästinä ja vaihtelevasti se on pysynytkin suhteellisen tasaisena. Nälän tunteet ovat selkiytyneet ja sen mukaan on tullut syötyä välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ongelmana ehkä sen nälän tunnistaminen ei vielä sinällään riitä, vaan jotenkin myös koko arki pitäisi muuttaa siten, että vaikka kaupassa käydessä oikeasti miettii mitä kaikkea pitäisi ostaa ja huolehtia siitä, että niitä välipalojakin on ja olisi edellisenä päivänä ostanut seuraavan päivän lounaat. Varsinkin kun tekee töitä kotoa, aika usein homma hajoaa siihen, että hyvin luonnollisesti tulee nälkä, "mutta kun on nyt tämä homma kesken ja pitäisi lähteä ostamaan sitä ruokaa kun ei muistanut edellisenä päivänä ostaa..." Silloin helposti sitä menee sinne kauppaan jo pahoinvoivana. Kuulostaa ehkä vähän hassulta, että luotan kyllä nälkään ja itseasiassa sen kuuntelu ei ole ollut se vaikein juttu, vaan se, että oikeasti toimisi sen mukaan ja sehän vaatii sitä, että on sitä ruokaa siellä kaapissa tai välipalat mukana laukussa. No jokatapauksessa homma on itsellä mennyt hyvin etiäpäin ja suurimmaksi osaksi ruokailu tasaista, silloin tällöin vain ei jaksaisi miettiä, että mitähän sitä tällä viikolla söisi tai vaikka edes tänä iltana. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden arkisten asioiden kanssahan me useimmat painimme eli arjen rutinointi kaupankäynnin ja ruuan osalta. Aina ei vain nappaa mutta hyvä kuitenkin olisi tehdä.
      Mutta hyvältähän tuo ajatus vaikuttaa tosiaan!

      Poista
  2. Kiitti tästä kirjoituksesta, tosi hyvä. Ja itselle ainakin ajankohtainen. Olen kärsinyt jonkinasteisesta ortoreksiasta ja syöminen on ollut vähän liian kontrolloitua. Olen aina tykännyt ruoasta ja voinut syödä todella paljonkin, joten ehkä liika rajoittaminen sai oman näläntunteeni sekaisin. Tuntuu jotenkin, että näläntunne ja tekee mieli-tunne ovat sekoittuneet keskenään. Olen itsekin ravitsemusterapeutilla käynyt ja saanut sieltä ohjeeksi kuunnella vain sitä omaa kroppaa ja nälkää, ja vastannut että en uskalla koska tuntuu että siinä tapauksessa söisin ihan hirveästi.

    Nyt kun olen lisännyt ruoan määrää ja koittanut syödä tarpeeksi enkä rajoittaa liikaa syömistäni, olen ilokseni huomannut että olenkin aterian jälkeen sopivan kylläinen ja TYYTYVÄINEN ennen kaikkea, ei tee enää niin kauheasti mieli lisää tai "jotain vielä" niin kuin aikaisemmin jatkuvasti. Ja ai että miten on ollut ihana tunne! Kyllä sitä nälkää ja kylläisyyttä vaan voi oppia tunnistamaan, kun opettelee ja syö tarpeeksi, huolehtii että saa monipuolista ravintoa ja sitä tarpeeksi kulutukseen nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämähän oli mukava vertaistarina! Kiitos.

      Poista
  3. Itse olen nyt ruvennut miettimään ristiriitojen mahdollista vaikutusta siinä, että tulee mässäiltyä turhaan. Eli kun periaatteessa olisi kaikenlaista tekemistä, mielekästä sellaista, ja mistä tykkään. Mutta kovin väsyneenä tai kipeänä ei jaksa. Aivot ei toimi kuten normaalisti, ja kroppa haluaisi nukkumaan, mutta silti tekisi mieli saada aikaan vaikka mitä. Jolloin iskee mieliteko tyhjentää pussi juustonaksuja.

    Minullakin on ollut vaikeuksia siinä, etten aina syö tarpeeksi. On myös vaikeaa ylläpitää rutiineja, koska se on ylipäänsä minulle erittäin hankalaa. Riippuen vähän, mistä puhutaan. Mutta kaikesta huolimatta asiat on asettuneet hyvälle tolalle.:) Vei pitkään saavuttaa normaali fiilis syömisten suhteen, mutta nykyisin se toimii. Nälkäinen tai mässäilypäivä silloin tällöin tulee varmasti aina kuulumaan kuvioihin, mutta suurimmaksi osaksi syön aika säännöllisesti.

    Kesällä laadin meille miehen kanssa viikon ruokalistan, jota on noudatettu joskus hyvinkin tarkasti, joskus taas ei. Kuitenkin siitä on helppo katsoa etukäteen, mitä pitäisi hankkia kaupasta tai ottaa pakkasesta sulamaan.

    Ehkä vaikeinta on, että moniallergisen on todella hankalaa löytää valmisruokaa, mitä voisi syödä silloin, kun ei kerta kaikkiaan jaksa laittaa muuta. Ja lähikaupan valikoimat ovat aika onnettomat siinä suhteessa. Siksi perussipsit on yleensä vastaus väsymykseen.

    Tällaisia pohdintoja. Luen blogiasi, koska nämä kirjoitukset ohjaavat oikeaan suuntaan silloinkin, kun vanhastaan meinaa puskea päälle liiallinen kontrollointi.:) Se tuntuu usein iskevän erityisen stressaavana kautena. Ikään kuin, että jos en voi hallita muuta, niin ainakin omaa kehoani.

    Joten neuroottinen perfektionisti kiittää tästä avusta.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvinhän se kuulostaa menneen eteenpäin - ei sen niin väliä miten nopeasti menee kunhan menee ja hyvältä vaikuttaa. Ristiriitapohdinta vaikuttaa hyvältä itsetutkiskelulta.

      Poista
  4. Minulle ongelmia tuottaa migreeni. Jos nälän tunne pääsee tulemaan, niin silloin iskee kohtaus. Tunnistan oman nälkäni todennäköisesti liian myöhään. Mutta ensin syömällä tarkasti kellon mukaan olen pikkuhiljaa oppinut tunnistamaan niitä pienempiäkin merkkejä nälästä. Ennen ajattelin sen nälän tunteen olevan vasta se kouriva tunne vatsassa ja heikko olo. Opettelua vaatii, mutta kyllä se tästä :) Kiitos kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin - syömisessä kun toimii tuo, että kun alkaa syömään tasaisemmin niin nälkä tulee aikaisemmin ennen kuin migreenin laukaiseva verensokerinlasku saavutetaan. http://patrikborg.blogspot.fi/2013/01/verensokerisaaga-miksi-kovaa-nalkaa.html

      Poista
    2. Osaatko Patrik sanoa, kuinka yleistä on, että migreenistä kärsivällä on epätasainen ateriarytmi ja sen seurauksena kohtauksia?

      Poista
    3. En tarkkoina lukuina mutta on se yksi laukaiseva tekijä. Ateriarytmi on kyllä useammin jostakin falskaava kuin kunnossa suomalaisilla ja pätenee migreenistä kärsiviinkin vaikka osa onkin tiedostanut asian.

      Poista
  5. Miten menetellä jos sairastaa anoreksiaa eikä useimmiten edes tunne nälkää? Aamulla nälkä tulee vasta parin tunnin heräämisen jälkeen, lounaan syön vähän väkisin kl.12 ja seuraavan kerran vasta kl17päivällisen koska välissä ei ole nälkä enkä siten ota välipalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anoreksiassa ei voi odotella nälkää, sen verran sekaisin nälkäsysteemit ovat. Joten aamiainen ja muutkin ateriat syödään "ajallaan" oli nälkä tai ei. Kehon kuuntelun aika on vasta sitten kun asiat ovat paljon paremmin.

      Poista