keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Sokerihumala

Uskon "sokerihumalan" havainnon johtuvan


Tiesitkö, että sokerihumala eli (lapsen) hyperaktiivisuus runsaasti sokeria nautittaessa vaikuttaa toistaiseksi myytiltä. Moni ei tiedä ja kun eilen sanapariin törmäsin niin ajattelin tämän kirjoittaa. Aihetta on tietysti tutkittukin ja ihan mielenkiintoisilla loppukäänteillä.

Tutkimustieto "sokerihumalasta"
Se on nopeasti sanottu, ettei tutkimuksissa sokerikuorman ole havaittu vaikuttavan lasten hyperaktiivisuuteen. Tämä johtopäätös on todettu meta-analyysissä muutama vuosikymmen sitten ja jos joku pitää tietoja vanhentuneita niin on uudempaakin tutkimusta samoin johtopäätöksin. Toki voi aina miettiä lasten yksilöllisiä reaktioita sokerikuormiin ja pohtia olisiko joillain yksilöillä erityinen herkkyys asiassa - mutta se on spekulointia ja isommassa mittakaavassa sokerihumalaa ei havaita. Näitä tutkimuksia on hieman kritisoitu siitä, että niissä sokerikuormat ovat olleet verrattain pieniä - tyypillisesti sokerikuormat vaihtelivat näkemissäni tutkimuksissa noin 2-6 g/painokiloa kohden vastaten 30 kg:lla lapsella 70 g-200 g:n irtokarkkiannoksen syömistä. Kohtuullisen isoja sokerikuormia nuokin ovat, mutta eivät tietenkään vastaa niitä määriä mitä me tiedämme joidenkin lasten imaisevan kun tilanne on otollinen. Kun lapsi vetää puoli kiloa makeisia ja limut päälle niin ollaan varsin tutkimattomilla vesillä. Ainoat tuet sokerihumalalle tulevat muutamasta tutkimuksesta, joiden asetelma on syy-seuraussuhteen osalta varsin kontrolloimaton. Koska todistustaakka on kuitenkin ilmiön havaitsemisella niin ei vain näytä olevan pohjaa olettamukselle, että runsaan sokerin syömisen seurauksena lapset muuttuvat keskittymiskyvyttömiksi ja hyperaktiivisiksi.

Mind over matter - taas kerran?
Mutta monien ihmisten kokemusmaailmassa lasten sokerihumala vaikuttaisi kuitenkin todelta ja siihenkin törmää, että ilmiön oikein halutaan olevan totta. Mikä asiaa sitten selittää? Moni on miettinyt onko kyseessä yksinkertaisesti tilanne - jos vaikkapa synttäreillä syödään paljon sokeripitoisia aineksia niin sokeri ei ole syypää vaan koko innoittava synttäritilanne. Ihan loogista, mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, mutta tutkimatonta tietääkseni.

Mutta se mitä on tutkittu on mielenkiintoista, sillä aikuisen kokemusmaailma ja odotukset näyttävät olevan yksi keskeinen selittäjä. On esimerkiksi tutkittu vanhempien ilmoittamia "sokeriherkkiä lapsia" ja kerrottu osalle vanhemmista lasten saaneen sokeria, jolloin vanhemmat arvioivat lapsensa huomattavasti hyperaktiivisemmiksi kuin vertailuryhmässä, joissa vanhemmille kerrottiin lasten saaneen plaseboa. Mutta oikeasti kaikki lapset saivat plaseboa - eli vanhempien kokema lapsen hyperaktiivisuus oli heidän omassa mielessään ja odotuksissaan. Eli "sokerihumala" on vanhemmalle olemassa jos vanhempi uskoo sokerin lisäävän lapsen ylivilkkautta.

Todennäköisimmältä vaikuttaa siis, että "sokerihumala" on enemmän havainnoijan mielen ja mahdollisesti syömistilanteen kuin itse sokerin lopputulos. Mitä mieltä?

PS. Sokerihumalan olemattomuus ei tietysti tarkoita että sokeria kannattaa lapata kaksin käsin. Kohtuus tässäkin.

PPS. Se on toki mahdollista, että suurilla sokerikuormilla joillekin ilmenee reaktiivista hypoglykemiaa sokerin syömisen jälkeen  ja siihen liittyy käyttäytymisen muutoksia. Mutta se on eri asia kuin "sokerihumala", jolla viitataan yleisesti verensokerin nousuun.

9 kommenttia:

  1. Sokeri saa gallupissa paljolti ääniä. Se ei ole sinänsä yllätys ja hiukan siihen viittasinkin toteamalla "ilmiön oikein halutaan olevan totta". Tietysti tutkimus ei anna kerro koko totuutta ja voin kuvitella argumentteja sokerin syyllisyyden puolesta. Mutta haluaisiko joku kuitenkin avata ajatuksiaan siitä, miksi kokee sokerin syylliseksi ylivilkkauteen tutkimusnäytön ohuudesta huolimatta.

    VastaaPoista
  2. Tilanteella kuten lastenjuhlilla on varmasti iso osa asiassa, mutta eikö sokeri kuitenkin vaikuta piristävästi nostamalla verensokeria?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piristäähän se jos matalaa verensokeria nostetaan. Tässä ajatus on enemmän se, että verensokeri on jo normaali ja se kohoaa siitä.

      Poista
  3. Huomaan sokerihumalan itselläni, samoin pojallani. Tyttärelläni en huomaa mitään. Itse syötyäni esim palan kakkua ja lisäksi muita herkkuja -reilummin kun normisti, alkaa korvissa humista ja olo on levoton. Pojalla (7v) tuo olo on riekkumista ja naurun räkätystä. Tunti pari eteenpäin poika vetäytyy syrjemmälle hälystä..itselleni iskee päänsärky ja uupumus.
    sokerirasitus on minulle tehty raskausaikana sekä myöhemmin, ja arvot on ok.
    näistä päättelen sokerihumalan olevan ainakin toisille totta.
    Foca

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OK, tuolta kokemuspohjalta ihan ymmärrettävää - ja ei itselläkään ollut tarkoitus todeta, etteikö "sokerihumalan" kokemusta voisi olla joillakin - sitä ei vain nähdä oikein tutkimuksissa ja isossa mittakaavassa muut asiat näyttävät enemmän selittävän ilmiötä. Nuo 1-2 tuntia jälkeenpäin tulevat huonot fiilikset haiskahtavat reaktiiviselta hypoglykemialta.

      Poista
    2. joo, kyllä. Luin jutun "verensokerisaaga" - ja löysin kyllä ihan kuvauksen itsestäni :)
      Foca

      Poista
  4. Minä olen käyttänyt sanaa "sokerihumala" sellaisesta tilanteesta, kun olen - ehkä hiukan liikaa pitkittyneen ateriavälin seurauksena - syönyt itseni ähkyyn. Tila voi olla seurausta ihan kunnon ruuan syömisestä, ei pelkästään makean ahmimisesta. Tyypillistä tilanteelle on suuri väsymys, ei suinkaan riehuminen ja ylivilkkaus.

    VastaaPoista
  5. Olen havainnut itsekin vastaavia kokemuksia kuin yllä, itse puhun ennemmin "sokerikrapulasta". Verensokerin kanssa ei ole ikinä tietääkseni mitään ongelmia. Kun toisinaan sorrun syömään vähän enemmän makeisia vaikka elokuvaillan ohessa, on seuraavana päivänä kurja olo ja pienimuotoinen päänsärky. Omalta osaltani se tuntuu hyvin samalta kuin olisin nauttinut 6 - 8 annosta alkoholia illan aikana eli selvästi jo yli suositellun kerta-annoksen. Varmaan kohtuukäyttö olisi siis sokerinkin suhteen paras ratkaisu.

    VastaaPoista
  6. Itselläni tulee kyllä selvä reaktio sokeriin. Lukiossa tapana oli "huumata" itseni irtispussilla - sata grammaa riitti kun muuten ei syönyt - tylsän tunnin aluksi. Ei se hyperaktiiviseksi tee, mutta päähän tulee todella kumma pöhnä, joka iän myötä tuntuu entistä ikävämmältä. Olen joskus miettinyt vaikuttaako siihen myös jokin lisäaineyhdistelmä, ihan tavallisella pullalla oloa ei tule mutta siinä toki sokeriakin on vähemmän.

    VastaaPoista