tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post4086680240158551484..comments2024-03-27T13:37:43.437+02:00Comments on Pöperöproffa: Tutkimusseurantaa ja harhaista turinaaPatrik Borghttp://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-36355440794119526302012-01-12T14:46:05.694+02:002012-01-12T14:46:05.694+02:00Pakkohan se oli tulla tänne jotain kommentoimaan, ...Pakkohan se oli tulla tänne jotain kommentoimaan, siksi tärkeää tällainen näkökulma ravitemustieteestä on. Kun yksittäisten tutkimusten uutioinnissa ja aika usein sosiaalisen median keskusteluissa ravitsemustiede typistetään numeroiksi, niin nämä laadulliset tekijät ihmisten päissä ja tieteen metodologiassa jäävät varjoon.Jannehttp://ravitsemusuutiset.wordpress.com/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-74652129145973177452012-01-11T21:03:13.525+02:002012-01-11T21:03:13.525+02:00Ihan oikeassahan olet tuon koulutksen suhteen. Its...Ihan oikeassahan olet tuon koulutksen suhteen. Itse olen koulutukseltani insinööri ja tässä jos missä ammatissa koulusta saa vain pohjan jota sitten työelämässä lähdetään vahvistamaan ja "Oppimaan oikeasti". Käytännössä kouluja rajoittavat jo tekniikan ikääntyminen ja hinta suhteessa yritysmaailmaan. Siksi onkin parasta että koulut keskittyvät opettamaan perusasioita ja hifistelyt jätetään yrityksille.<br /><br />Mitä tulee uuteen julkaistavaan tutkimustietoon, yritän välttää lööppeihin nousevia tutkimuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että niissä tulokset ovat yleensä jollain tavalla "äärimmäisiä" koska kerran lööppeihin päätyivät. Lisäksi kyse on aina vain yhdestä tutkimuksesta jonka laatua ei yleensä jutun perusteella pysty päättelemään. <br /><br />Tästä syystä olen päätynyt lukemaan ravitsemusta käsittelevää kirjallisuutta, jossa tieto on tosin hieman vanhentuneempaa, mutta valmiiksi suodatettua :)Amonehttps://www.blogger.com/profile/05846852877589789586noreply@blogger.com