tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post2462557769024207867..comments2024-03-27T13:37:43.437+02:00Comments on Pöperöproffa: The Omega files 2 - vähähiilihydraattista aikuistyypin diabeetikoilleko?Patrik Borghttp://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-55702733534696164722011-09-13T21:05:08.396+03:002011-09-13T21:05:08.396+03:00"Jotenkin vain on vaikea uskoa että vaara vaa..."Jotenkin vain on vaikea uskoa että vaara vaanii, kun olo vuodesta toiseen on hyvä."<br /><br />Tämä on monen erilaisen - ravitsemuksellisen tai muun - epäterveen elintavan ongelma. Olo saattaa olla pitkäänkin hyvä, kunnes yhtäkkiä elimistön raja tulee vastaan. Erilaiset puutostilat saattavat kehittyä pikkuhiljaa vuosien kuluessa; testeillä ne toki saataisiin esiin aiemmin, mutta kukapa sitä lääkärissä kävisi niin kauan kuin olo on hyvä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-27204683648662519422011-09-13T14:25:48.871+03:002011-09-13T14:25:48.871+03:00Mirka, ongelma on just siinä että paljon olisi vii...Mirka, ongelma on just siinä että paljon olisi viitteellistä infoa siihen suuntaan että ketogeeninen pahentaa insuliiniresistenssiä mutta kova näyttö puuttuu. Minusta nykyisellä näytöllä tosta asiasta voi olla ihan mitä mieltä haluaa. <br /><br />Oma veikkaukseni on, että silloin kun VHHlla päästään normipainoon tai ainakin lähelle niin ilmiötä ei ongelmallisessa suuruudessa ole - eli en ihmettele sinun ja monen muun kokemusta. Ja ne joilla paino ei laske tiukalla VHHlla paljoa olisivat niitä, joiden kohdalla ongelmia voi spekuloidakin.<br /><br />Mutta mutua mutua... :)Patrik Borghttps://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-6063395309502493782011-09-12T18:15:44.220+03:002011-09-12T18:15:44.220+03:00Onkohan muuten elimistön rasvat ja syöty rasva iha...Onkohan muuten elimistön rasvat ja syöty rasva ihan sama juttu? Imeytyvätkö ravintoaineet juuri syödyssä suhteessa? Eikös se elimistö osaisis suodattaa sieltä massasta juuri tarvitsemansa eväät, kun eväät on monipuoliset? Vai ottaako se aina energiat sieltä mistä helpoimmin saa eli silloinhan se olisi kai sokeri? Tai toisaalta rasvassa on enempi energiaa, kummastako se nyt sitten taloudellisimmin tulee? <br /><br />Minulla kumminkin kokonaiskole laski 7.8:sta 7.4:ään laihduttuani 30 kg. Mutta mistä tiedän, että valmistaako elimistöni sitä ylenmäärin vai nappaako syömisistäni?<br /><br />Oletko muuten magnesiumista kirjoittanut? Minulla on pari vuotta vetänyt vasemmasta jalasta suonta öisin ja monenmoista apuva olen koittanut. Magnesium on yksi niistä, mutta tiettykin helpoimmin saatavassa oksidimuodossa. Olen lueskellut siitä sitraattimuodosta, että se olisi parempi, mutta kun on hiukkasen vaikea päästä perille, mikä on todellista tietoa, mikä mainosta...Inkiväärihttps://www.blogger.com/profile/18209603493275307803noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-3735410725932753702011-09-12T17:48:04.704+03:002011-09-12T17:48:04.704+03:00jatkuu...
Käsitys HDL:n suojavaikutuksesta ei ole ...jatkuu...<br />Käsitys HDL:n suojavaikutuksesta ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen. HDL voi näet muuntua tulehdusta aiheuttavaksi (proinflammatoriseksi) mm. diabeetikoilla ja tupakoitsijoilla, jolloin siitä onkin pelkkää haittaa valtimoille. Tätä käsitystä tukee edellä selostetun Framinghamin tutkimuksen tulos, jonka mukaan 40 prosenttia sepelvaltimotaudeista kehittyi ihmisille, joiden HDL oli "normaali" tai "korkea". HDL:n toiminnalliset ominaisuudet ratkaisevat, pikemmin kuin määrä, onko HDL hyödyllistä vai vahingollista valtimoille. Kumpi sitten on pahempi, matala HDL vai korkea LDL? Framinghamin tutkimuksessa suurentunut LDL liittyi lisääntyneeseen riskiin nuorilla, kun taas matala HDL vanhoilla ihmisillä. Toisaalta, HDL:n suurikaan pitoisuus veressä ei anna suojaa sydäntautia vastaan henkilöillä, joiden LDL-kolesterolia alennetaan rosuvastatiinilla (Crestor), ilmeni jättisuuresta JUPITER-tutkimuksesta. Se heitti kylmää vettä lääketeollisuuden pyrkimyksille kehittää HDL:ää lisääviä lääkkeitä statiinien rinnalle. Kaiken lisäksi on käynyt ilmi, että vaikka statiinit vähentävätkin veressä kiertävän LDL-kolesterolin määrää, ne voivat lisätä hapettunutta LDL:ää eli ox-LDL:ää. Asia käy ilmi MIRACL- ja REVERSAL-tutkimuksista. Suo siellä, vetelä täällä.Matti Tolonenhttp://www.tritolonen.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-76742966638295393652011-09-12T17:47:09.418+03:002011-09-12T17:47:09.418+03:00Ajatuksia ”hyvästä” kolesterolista, HDL:stä
Omega...Ajatuksia ”hyvästä” kolesterolista, HDL:stä<br /><br />Omega-3-rasvahapot suurentavat pientä HDL-kolesterolin pitoisuutta, mikä voi olla hyvä asia sillä matala HDL on yhdistetty sepelvaltimotaudin riskiin. HDL:n suurentaminen se ei ole kuitenkaan varmuudella hyväksi, sillä nostoyritykset lääkkeillä ovat johtaneet katastrofeihin. CEPT-lääkkeiden (cholesterol ester transfer protein) ryhmään kuuluva torsetrapibi lisää HDL:ää (25–60 %) ja alentaa LDL:ää, mutta valitettavasti lääke nostaa verenpainetta ja lisää sairastuvuutta ja kuolemia sydän- ja syöpätauteihin. Lääke osoittautui hyvin myrkylliseksi ja sen tutkimukset onkin keskeytetty. Parhaillaan tutkitaan kahta muuta saman ryhmän lääkettä, dalsetrapibia ja anasetrapibia, mutta niiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole vielä riittävää näyttöä. Aikaisemmin osoitettiin, että fenofibraateilla voitiin lisätä HDL:n määrää veressä, mutta se ei vähentänytkään sairastuvuutta sydäntauteihin. Niasiini eli B3-vitamiini on toistaiseksi ainoa turvallinen lääke, joka lisää merkitsevästi HDL-kolesterolia (15–35 %). Lisäksi se ehkäisee LDL:n synteesiä maksassa ja alentaa sen pitoisuutta veressä (10–20 %), samoin kuin triglyseridejä (20–50 %). Haarukat ovat suurehkoja nautitun annoksen mukaan. Niasiini siis korjaa veren häiriintynyttä rasvaprofiilia, ja sen lisäksi se myös vähentää sepelvaltimotaudin, sydänkohtausten ja aivohalvauksen riskiä muiden biokemiallisten vaikutustensa ansiosta. Niasiinin hoitava päiväannos on 500–2000 mg, mikä on suuri verrattuna terveelle väestölle annettuun päivittäiseen saantisuositukseen (naiset 15 mg, miehet 20 mg). Niasiinin (ja D-vitamiinin) vaikutuksia HDL-kolesteroliin vähätellään usein, koska kyseessä on ”vain” vitamiini. Myös D-vitamiini lisää HDL:ää. "Teoreettisesti D-vitamiini voi suojata sydäntä ja verisuonia edistämällä suurten HDL-hiukkasten määrää ja vaikuttamalla siten kolesterolin kuljetukseen", kirjoittivat tutkijat Journal of Clinical Lipidologyssa (2010).<br /><br /><br />Ravinnon hiilihydraattien korvaaminen poly- ja monotyydyttymättömillä ja tyydytetyillä rasvahapoilla lisää HDL:ää 7–12 % (sen lisäksi, että mahdollisesti kohonneet triglyseridit alenevat). Sitä vastoin lisätty sokeri alentaa HDL:ää. Alkoholi lisää tunnetusti HDL-pitoisuutta (noin 9 %). Laihdutus voi nostaa HDL:ää, samoin kuin Välimeren ruokavalio (4–5 %). <br />Vähärasvainen ruokavalio voi vähentää seerumin HDL-kolesterolia, osoittaa New Yorkin valtionyliopistossa Buffalossa tohtori David Pendergastin johdolla tehty tutkimus. Siinä 11 istumatyötä tekevää koehenkilöä – kuusi naista ja viisi miestä – noudatti kolme viikkoa hyvin vähärasvaista ruokavaliota, jonka antamasta energiasta 19 % tuli rasvasta. Seurauksena oli, että veren HDL-kolesteroli väheni. "Kohtuullinen rasvan syönti, 30–35 prosenttia ravinnon kaloreiden määrästä, näyttää olevan hyväksi terveydelle", Pendergast tulkitsee. Hänen tutkijaryhmänsä on äskettäin julkaissut samanlaisen ravintotutkimuksen kestävyysjuoksijoiden keskuudessa. Siinäkin vähärasvainen ruokavalio alensi HDL-kolesterolia ja heikensi immuunijärjestelmän toimintaa. Pendergast on vakuuttunut siitä, ettei vähärasvainen ruokavalio ole terveellinen enempää urheilijoille kuin tavallisille ihmisille.Matti Tolonenhttp://www.tritolonen.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-33168207856606462532011-09-12T15:53:34.442+03:002011-09-12T15:53:34.442+03:00Onko tuo insuliiniresistenssin paheneminen pitkite...Onko tuo insuliiniresistenssin paheneminen pitkitetyllä ketogeenisellä osoitettu jossakin, vai onko se ikäänkuin aihetodisteisiin perustuva huolestus?<br /><br />Ite olen 40 - 70 hhg päivässä jatkuvassa ketoosissa ollut kohta yhdeksän vuotta. En huomaa että hiilihydraatin sietoni olisi mitenkään huonontunut lähtötasosta. Liika aiheuttaa edelleenkin väsymys- ja nälkäkohtauksia, mutta ne olivat minulle tuttuja jo normaalihiilareilla lapsuudessa. Vähä taas ei aiheuta yhtään mitään. Tiedän foorumeilta muitakin vanhoja konkareita, jotka ihmettelevät samaa.<br /><br />Nyt joku karppilukija varmaan taas suuttuu, mutta minusta on näyttänyt, että noita turvotus-ym oireita hiilareista valittavat eniten tuoreet karpit, eivät vanhat. Mielessäni käy väkisinkin epäily nosebo-efektistä.<br /><br />Siitä olen erittäin samaa mieltä, että äärimmilleen ei kannata karsia. Atkins itse piti huonoa oloa jo aloitusvaiheessakin merkkinä siitä, että hiilaria pitää maltillisesti lisätä kunnes huono olo korjaantuu. Tästä olen vuosikaudet paasannut karppifoorumeilla, usein kuuroille korville. Joillekin tuntuu olevan suorastaan pyhä asia, että aluksi pitää kärsiä. Ite aloitin 40 hhg ilman tiukkaa induktiota, eikä minulla ollut heikotusta tai huonoa oloa missään vaiheessa. Enkä ole kokenut hiilarirajoitusta vaikeaksi sosiaalisissakaan tilanteissa. Ottaa vain sen yhden perunan! Koeasetelmissa heikkoon aderenssiin saattaa vaikuttaa, jos koehenkilöt on arvalla satunnaistettu ruokavaliolle, jolloin omaa motivaatiota ei välttämättä ole. <br /><br />Jotenkin vain on vaikea uskoa että vaara vaanii, kun olo vuodesta toiseen on hyvä. Tosin, suvussani ei ole diabetesta.Mirkahttps://www.blogger.com/profile/13992304172895812992noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-44968948808532758912011-09-12T11:23:11.322+03:002011-09-12T11:23:11.322+03:00Tänks Reijo. Olen kyllä lukenut tuon VHH jaksosi m...Tänks Reijo. Olen kyllä lukenut tuon VHH jaksosi mutta tuo Kirkin tutkimus on kyllä mennyt ohi. <br /><br />Muutenkin pitkälti samaa mieltä.Patrik Borghttps://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-58757465411543084532011-09-12T11:15:05.614+03:002011-09-12T11:15:05.614+03:00Antti Aro kirjoitti kai viime viikolla oman versio...Antti Aro kirjoitti kai viime viikolla oman versionsa asiasta Diabetesliiton lääkäreille jakamaan lehteen: http://t.co/75vODek <br /><br />Näyttää tutkimuksien valossa sille, ettei tuota alle 20 E % HH:sta dieettiä juuri kukaan voi pidempään noudattaa (tottakai nyt muutama karppaaja on toista mieltä). Lähes kaikissa vuoden mittaisissa tutkimuksissa tai pidemmissä, hiilareiden saanti on ollut tuolla mainitsemallasi 20-40 E % välillä. Kaksi vuotta kestäneissä 40 E % tuntumassa (Sacks et al ja Shai et al.). Hiilariyltäkylläinen ruokakulttuuri kampeaa sosiaalisisssa yhteisöissä elävän ihmisen pois vähähiilihydraattisesta (siis sun < 20 E %). <br /><br />Tutkimuksissa ei myöskään ole ilakoitu tyydyttyneellä rasvalla Sacksin tutkimuksessa SFA tuli alle 10 E % ja Shaissakin alle 13 E %. Minusta siis olisi tehtävä "käännytystyöt"ä niiin terveydenhuollon toimijoiden kuin potilaiden/kansan suuntaan: <br /><br />a) VHH ei ole aina automaattisesti Heikkilämäistä tyydyttyneellä rasvalla iloittelua. Hyvät tulokset on saatu sellaisilla ruokavalioilla, jota sinäkin tässä edistät<br />b) Ketogeenisen ruokavalion toteuttaminen ( esim. tuo alla 70 g Hh/pv) on käytännössä harvoin mahdollista pitkäaikaisesti. Sitä ei saa käyttää verrukkeena torpata koko homma<br />c) ketoosi on ihan luonnollinen tila lyhtyaikaisesti (muutamia viikkoja) <br /><br />Sinänsä minusta tässä pitäisi aina vain enemmän kiinnittää huomiota lihaviin aikuistyypin diabeetikoihin (osa tyypin 2 diabeetikoista on normaalipainoisia). Lihavuuden hoidossa VHH on erityisen hyvä diabeetikoilla. Eikö siitä edes voisi lähteä liikkeelle? <br /><br />Entäs insuliinin eritys? Jatkuva syöpöttely ja välipalat eivät ehkä tee hyvää insuliiniaineenvaihdunnalle. Jos olen ymmärtänyt oikein niin Markku Laakso on usein ollut sitä mieltä, että tyypin 2 diabeteksen ensimerkki on ensivaiheen insuliinierityksen häiriintyminen. Sitten vasta tulee insuliiniresistenssi. Liika hiilareilla piiskaminen voi tehdä huonoa juuri ensivaiheen insuliinieritykselle, erityisesti jos haima on geneettisesti altis vauriolle (ainakin monet tutkijat on sitä mieltä, joskaan ei monet suomalaiset). Edelleen jos ymmärsin oikein professori Marja Mutasen puheet Unileverin kokouksessa toukokuussa, hän puhui samaan suuntaan. Jatkvat välipalat (kuten nykyisessä suosituksessa) ei tee hyvää insuliiniaineenihdunnalle. <br /><br />Pitkän sepostukseni päätän tähän: Clampillä tehtyjä tutkimuksia VHH:lla ja siis ihmisellä on ainakin yksi (Kirk et al 2009). "Our results refute our original hypothesis that a LC diet (= < 20 E % HH ) will cause insulin resistance because of increased adipose tissue lipolytic rates and excessive FFA release into the bloodstream.In fact, we found that LC intake rapidly caused a greater reduction in IHTG content, improvement in hepatic insulin sensitivity, and decrease in endogenous glucose production rate than consumption of an isocaloric low-fat diet. " Näistä yritin vetää yhteen VHH-sarjassa osa 3.<br /><br />Tässä asiassa on lopulta kyllä kysymys muustakin kun tieteestä.Reijohttps://www.blogger.com/profile/16600461974345868939noreply@blogger.com