tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post5435512435755983293..comments2024-03-18T06:54:17.099+02:00Comments on Pöperöproffa: Sinulle tai ainakin lapsille ruokarauha, osa 2 - aatteilla vai ilman?Patrik Borghttp://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-83700733693975864462011-09-06T12:43:06.093+03:002011-09-06T12:43:06.093+03:00Kiitos Mirka hyvästä kommentista ja kokemuksien ja...Kiitos Mirka hyvästä kommentista ja kokemuksien jakamisesta! Olen samaa mieltä mm. siitä, että kieltäymys ei ole mitenkään ongelmallinen jos se on tilannekohtainen eikä mitenkään järkyttävän rajoittava. Vasta sitten kun se ylittää jonkin kriittisen pisteen alkaa tulla negaa.Patrik Borghttps://www.blogger.com/profile/10937695113963300620noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1859167001860177696.post-47410357919055476432011-09-03T11:16:19.793+03:002011-09-03T11:16:19.793+03:00Koen ideologiat ahdistaviksi silloin, kun ruoka-ai...Koen ideologiat ahdistaviksi silloin, kun ruoka-aineita jaetaan jyrkästi kielletty-sallittu, hyvä-paha, tervellinen-epäterveellinen -kategorioihin. Näinhän on tyypillisesti vegaaniudessa, juutalaisuudessa ja islamissa, joskin kaikista näistä tunnetaan myös moderaatteja muotoja: Esim. juutalaisilta vaaditaan tiukkoja halal-sääntöjä silloin kun ovat yhteisössään enemmistönä, sen sijaan diasporajuutalaisilta eli vähemmistöasemassa voi riittää, että suunnilleen vältetään sikaa. Yhtä jyrkkää asentellisuutta esiintyy myös viralliseksi koettujen normien noudattamisessa, esim. kouluista on kieltämällä kielletty voi tai edes kevytmaito.<br /><br />Uskon tuohon vastareaktioon kyllä: Isäni kakkonen oli vegaani, ja koin sen varsin ahdistavaksi, kun käytännössä se rajoitti kovasti meidän muidenkin lihansyöntiä. Lihasta tuli hyvän elämän symboli.<br /><br />Äitini taas oli harras ortodoksi, joka toivoi minunkin noudattavan kirkollisia paastoja. Eli rajoittavan lihaa (ja luopuvan karkkipäivästä) vähintään ennen pääsiäistä Suuren paaston aikaan. Tämä oli kuitenkin sävyltään varsin toisenlaista: Ruoka-aineita ei jaoteltu itsessään hyviin ja pahoihin, oli vain paastoruoat ja juhlaruoat: Lihasta luopuminen päättyi kirkolliseen juhlaan, jossa paisti oli juhlan kruunu. Karitsan paisti symboloi suoraan Kristusta!<br /><br />Tämän olen kokenut hyväksi kasvualustaksi sille, että ruoat eivät ole hyviä tai pahoja. Niille on vain aikansa, paikkansa ja määränsä. Ruoista voi kieltäytyä, mieliteoille ei tarvitse antaa periksi. Eikä ruokavalion tarvitse olla aina samanlainen, totuttu. Ruokavaliota voi muuttaa tilanteen mukaan. <br /><br />Myös buddhalaisuudessa vegaaniutta toteutetaan määrätyissä konteksteissa, muulloin ei. Se opettaa eräänlaista suurta joustavuutta sekin.Mirkahttps://www.blogger.com/profile/13992304172895812992noreply@blogger.com