perjantai 16. joulukuuta 2011

Terveellinen syöminen on kalliimpaa


Otsikko ei ole marinaa. Se on toteamus.

Usein harmitellaan kuinka terveellinen syöminen on kalliimpaa. Eihän se hyvä asia ole ja ymmärrän harmituksen, mutta pohjimmiltani ajattelen totta kai se on ja tulee olemaankin. Maksaahan se laatu kaikessa muussakin - ja sitten pitää olla vaan tarkka, ettei maksa turhaa brändilisää millä ei sitten olekaan laadun kanssa aina tekemistä. Ja olen toki hintapoliittisten ratkaisujen kannalta, jotka alentavat terveellisten ruokien hintaa ja mahdollistavat terveellisempää syömistä tuloluokista riippumatta - mutta vaikka näitä toimenpiteitä tulisikin niin terveellinen ruoka on ja tulee pysymään aina kalliimpana. Sen ei ihannemaailmassa pitäisi olla niin, mutta niin se vain on.

Terveellisen ruuan hinta

Tarkoitettakoon tässä yhteydessä terveellisellä ruualla ruokien perusraaka-aineita ja kohtuullisen perusmuodossaan: kasviksia, hedelmiä, marjoja, maitotuotteita, lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia, täysjyväisiä viljatuotteita jne.. Verrattuna vähemmän terveelliseen ravintoon nämä kaikki ovat joko tuoretuotteita tai muuten melko vähän käsiteltyjä tuotteita mikä tarkoittaa, että niiden säilyvyys on heikompaa ja hävikin riski suurempi - eli niiden hinta on suurempi. Ja varmaan sata muuta syytä miksi kaksintaistelussa terveellisempi ruoka vs. raffinoidumpi ja käsitellympi pidemmän hyllyiän tuote terveellisyys on kalliimpaa . Koska en tunne hinnanmuodostusta niin hyvin, niin en viitsi alkaa edes spekuloimaan kaikilla syillä - todettakoon vain että pidän kohtuullisen itsestäänselvänä että terveellisempi syöminen on kalliimpaa. Tottakai aina voidaan tehdä laskelmia kuinka terveellisestikin voi syödä halvalla, mutta silloin puhutaan sitten taas rajoittuneesta valikoimista ja rajoittuneista mahdollisuuksista. Kasviksista saa toki halpoja kun laskee porkkanat, lantut ja keräkaalit mutta laitapas joukkoon vähän paprikaa, basilikaa ja tomaattia niin alkaa hintaa ihan peruselintarvikkeistakin jo tulemaan - jostain eksoottisemmasta puhumattakaan. Riippunee myös alueellisista ruokatavoista ja yksilöllisistä mieltymyksistä onko terveellinen syöminen kalliimpaa vai ei - esimerkiksi kuopiolaisessa kansainvälisesti maineikkaassa diabeteksen ehkäistytkimuksessa havaittiin, että terveellisempi syöminen ei pelkästään ehkäissyt tuntuvasti diabetesta vaan se oli myös halvempaa (tutkimusviite). Joten ei tämäkään toki ihan yksioikoinen asia ole, mutta kyllä minun mielipiteeni on että laaja-alaiset terveellisen syömisen mahdollisuudet ovat epäterveellisiä kalliimpia.

Lisähintaa ei tietty kannata maksaa "terveystuotteista" eli elintarvikkeista, jotka pyrkivät ratsastamaan terveysmielikuvilla vaikka niiden hyöty oikeasti on kyseenalainen tai usein jopa pomminvarmasti mitään lisähyötyä ei ole. Siksi näkisinkin että puhuttaessa terveellisistä elintarvikkeista puhumme enimmäkseen peruselintarvikkeista ja raaka-aineista - "terveysvaikutteisten" elintarvikkeiden mielikuvan alla kun on niin monenlaista tuotetta, että niihin tätä yleistystä ei oikein voi laittaa.

Kun on ihan ilmeisesti ymmärrettäviäkin syitä miksi terveellinen ruoka maksaa enemmän, niin ei se kaipaisi ylimääräisiä rasitteita. Esimerkiksi kasvisten ja hedelmien hinta Suomessa on 20 % Euroopan keskitasoa kalliimpaa, mikä on enemmän kuin useimmilla muilla ruokaryhmillä (keskitason ollessa 13 % keskitasoa kalliimpaa) - tässä ymmärtääkseni iso rooli on nimenomaan arvolisäverolla joka on keskimäärin tuplasti suurempi kuin muissa EU-maissa. Ja siksi paljon peräänkuulutettu kasvisten arvonlisäveron vähennys tuntuisi jotenkin kohtuulliselta. Suomalaisessa selvityksessä on arvioitu, että sekä epäterveellisten ainesten veronlisäyksillä ja kasvisten veroalennuksilla saadaan terveyshyötyjä ja useat tutkimuksetkin puoltavat näitä johtopäätöksiä - esimerkiksi hinnanalennusten 10 %, 25 % ja 50 % on havaittu lisäävän ruokien kulutusta 9 %, 39 % ja 93 %. Vaikka on toki niin, että lisäverot epäterveelliselle ovat taitaneet tutkimuksissa tuottaa keskimäärin hieman parempia tuloksia kuin huojennukset terveellisille.

Asioita voisi kai parannella hintapuolella monella muulla tavoin kuin kansallisilla toimenpiteillä. Lihavuuden ehkäisyn politiikan nokkamiehenä pitkään kiertänyt Philip James ainakin muutamia vuosia sitten kovastikin vetosi Euroopan maatalouspolitiikan (CAP) muutoksiin, jotka suosisivat mm. terveellisempien ruokien hinnanlaskua. Keskeisin kommentti Jamesilla oli, että valtaosa (olikohan joku käsittämättömät 80-90 %) EU alueella tuotetuista kasviksista jää pellolle, koska niitä tukisysteemien vuoksi ei kannata kerätä - seurauksena tietty kasvisten hinnannousu kun tuotteita on vähemmän markkinoilla. Kuulostaa hullulta, mutta samoja linjanvetoja on useampia (katso WHO raportin sivu 25) , joten asiassa lienee perää vaikka CAP on itselleni täyttä hepreaa. CAP taitaa elää tasaisesti ja minulla ei ole oikein tietoa onko näiltä osin asioita muuttunut tai muuttumassa - enkä ala sitä nyt selvittämään mutta jos joku tietää niin infoa kiitos.

Mutta kaikenlaista olisi siis tehtävissä ruuan hinnan saralla...

Ruuan hinta jatkossa

Kaikki odotukset tuntuvat nykyisellään olevan ruuan hinnan nousupaineissa. Kannattaa pitää mielessä, että nykyään kotitalouksien menoista vain noin 13 % menee ruokaan kun se 1960-luvulla oli tuplasti enemmän ja sotien jälkeen noin puolet - eli ruokakulut suhteessa tuloihin ovat ennätysalhaalla ja korotuksen ei pitäisi olla mieletön shokki. Myös EU-maiden kanssa olemme tuolla 13 %:lla keskitasoa ruuan kulutusosuudessa - eli vaikka ruoka Suomessa on "kallista" niin se on kuitenkin aika normisuhteessa tulotasoomme.

Mutta ei ruoka ilmeisesti tästä ainakaan halpenemaan tule. Ruoka on astunut osakemarkkinoiden kaltaisten spekulatiivisten hintavaihteluiden piiriin mikä pitää nopeat hintavaihtelut aina mahdollisina. Lisäksi ruuan muuttaminen biopolttoaineeksi on sotkenut hintoja. Erään arvion mukaan valtaosa ruuan viimeaikojen hintavaihtelusta selittyykin näillä kahdella tekijällä. Tulevaisuutta on hiukka vaikea ennustaa, mutta kaikkialla tunnutaan valmistauduttavan ruuan hintojen nousuun jatkossakin - joten lienee järkevää olettaa ettei ruoka ylipäätään tule ainakaan halpenemaan lähiaikoina. Saatika sitten terveellisempi ruoka..

Lisäksi niin kauan kuin Suomessa elintarvikekauppa on Euroopan keskittyneintä, niin kilpailusta tulevaa hinnanlaskua tuskin hirveästi tulee näkymään. Ainakin minun käy aika paljonkin sääliksi varsinaista tuotantoporrasta, joka ei juurikaan ole päässyt tulosten kasvua näkemään kun viime vuosikymmenten tulokset ovat valuneet käytännössä kokonaan kauppojen katteeseen.

Mitä yritän sanoa?


Olen varma, että hintapoliittisia ratkaisuja terveellisen syömisen tukemiseen tullaan jatkossakin ajamaan kansanterveystyössä - ja osin niitä tullaan toteuttamaankin. Niin kauan kun tuloerot ovat kasvussa niin nämä teemat ovat yhä tärkeämpiä. Pahaa kuitenkin pelkään, että nekin harvat ratkaisut joita tehdään ovat epäterveellisempien ainesten veronkorotuksia eivätkä hinnanalennuksia - vaikutusteholtaan tutkimuksissa selvää eroa ei ole ja valtio ottaa mieluummin rahaa kuin antaa. Hyvä puoli tietty on, että nämäkin asiat ovat kuluttajien (=äänestäjien) vaikutuksen piirissä ja kovalla äläkällä myös hinnanalennuksia terveellisemmille ruoka-aineille voisi tulla.

Kuulen silloin tällöin kuinka yritetään sanoa, ettei terveellinen syöminen ole sen kalliimpaa kuin epäterveellinenkään - tarkoituksena kannustaa terveelliseen syömiseen. Ymmärrän kannustamisnäkökulman (ja kun suomalainen tutkimuskin niin on todennut) mutten silti pidä sitä hyvänä tai edes oikeana viestinä. Jos tämä näkemys vahvistuu, että terveellinen syöminen on halpaa mitäs sitä sitten vaatia kouluruokailuun lisävaroja tai moneen muuhun asiaan apua minne sitä kuitenkin tarvitaan. Näkisin mieluummin yleislinjauksena  sen, että terveellinen syöminen kansallisella tasolla ja yksilötasolla on asia, joka ei tule itsestään eikä se tule pilkkahintaan. Siihen pitää edes vähän satsata eikä yrittää vain maksaa mahdollisimman vähän.

Mutta tapahtuu poliittisella sektorilla mitä tahansa ja tulee ruoka kallistumaan tai ei niin siitä ei silti pääse mihinkään että terveellinen ruokavalio on joiltakin osin kalliimpaa nyt ja jatkossakin. Vähäravinteinen einesateria tulee varmasti olemaan halvempi kuin monipuolinen ateria. Näin siis minusta. Mutta en ole mikään hinnanmuodostuksen ekspertti ja minusta olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä? Onko realismia saada terveellinen ruoka epäterveellisen tasolle - hyvä jos on, mutta kerro miten monipuolisesti toteutettu, terveellisemmistä ja tuorehkoista aineksista koottu ruokavalio sellaiseksi saadaan.


Onko terveellinen syöminen kalliimpaa ja kannattaako terveellisten ruokien hinnanlaskua edistää?



-------------------------------------------------------------------------------------------------

8 kommenttia:

  1. Pöperö, terveellinen syöminen ei ole kallimpaa jos sen taitaa. Elikkäs osaa itse laittaa hyvää (täysipainoista) ruokaa oikeista (hyvistä) raaka-aineista. Mutta kun ei enää osata. Kodeissa ei laiteta ruokaa enää siinä määrin kuin ennen, eikä ainakaan tehdä sitä ruokaa halvemmista mutta hyvistä raaka-aineista, joiden käsittely vaatii taitoa. Vuosia olen huutanut lisää tunteja mm. kotitalousopetukseen ja sen aloittamista jo aikaisemmilla luokilla. Tuleeko Pöperöproffa mukaan köksänopetustalkoisiin?

    VastaaPoista
  2. Juu tulen toki köksätalkoisiin ja olen jo yrittänyt vaikuttaakin asiaan mm. ruokastrategian alkuperäisissä ehdotuksissa halusin lisää tuota köksääkin osana keinoja, joilla ruuan arvostusta lisättäisiin kouluissa. Ja oppilaat mukaan koulun ruuanvalmistukseen (minkä elintarvikehygieniasäädökset taitaa nykyisellään kieltää)olisi hyvä ja..

    Allekirjoitan täysin ensimmäisen lauseesi ja se on osa tuota mitä tarkoitin puhuessani ruokatavoista ja mieltymyksistä. Vaikka kyllä minusta itsekin ruokaa laittaessa vähävaraisilla hinta tulee monipuolisuuden esteeksi.

    VastaaPoista
  3. Lisään terveellisen syömisen yhtälöön ajan. Tuoreiden kasvisten käsittely ruoaksi, monipuolisesti ja vaihtelevasti, on aikaa vievää. Se, että roudaat kaupasta edulliset porkkanat, kaalit, parsakaalit, tuoreen ananaksen, omenan jne. ei ole vielä valmis ateria. Myös edullinen lihapala (tai kasvisproteiinin lähde) usein vaatii jotain käsittelyä ja/tai pitkää haudutusta ollakseen ainakin lapsiperheen käytettävässä muodossa.

    Oma pakastin toki ratkaisee paljon, mutta toivoisin myös laajempaa terveellistä & tuoretta valmisruokavalikoimaa. Mistä taas päästään hintakysymykseen...

    VastaaPoista
  4. Minä kyllä olen sitä mieltä, että terveellisempi ruoka on kalliimpaa. Näkeehän sen nyt ihan paljain silmin mikä ero on kilohinnassa marinoimattoman ja marinoidun lihan kesken? Pidän luomuruokaa myös terveellisempänä = vähemmän myrkytettyä ja hintaero on paristakymmenestä prosentista aina jopa kaksinkertaiseen tai yli (joulukinkussa tais kilohinta olla parhaimmillaan yli kolminkertainen verrattuna normikinkkuun).

    Kotimaiset tomaatit oletan vähemmän myrkytetyiksi ja kilohinta...taas moninkertainen. Sesonkiaikana saa hyvin juureksia yms. mutta aika harvalla meistä on mahdollisuuksia säilöä ensinnäkään kunnon kotiruokaa tai edes niitä aineksia, pakastimet on pieniä, kylmäkaapit on pieniä... ja tosiaan pelkillä juureksilla ei tehdä sitä terveellistä ruokaa vaan kyllä siihen se proteiinikin tarvitaan, puhumattakaan maitotuotteista jne.

    Olen pikkuhiljaa siirtänyt meidän ostoskorin sisältöä luomun ja kotimaisen puolelle ja kuukausikustannukset senkun vaan nousevat.

    Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että mitä ylipäätänsä ollaan valmiita maksamaan terveellisestä ruoasta. Meillä kolmen hengen (yksi lapsi, kohta kaksi) taloudessa ainakin rahaa menee markettiin 500-600 euroa kuussa vähintään. Kahden aikuisen taloudessa se on ihan kohtuusumma, mutta yksinhuoltajan nettopalkasta se voi olla jopa puolet.

    VastaaPoista
  5. Mielestäni terveellisen ruoan kalleus ei ole pelkästään osaamattomuuskysymys. Minun on esimerkiksi aika mahdotonta allekirjoittaa välillä kuulemaani "suomalainen juures on halpa" -argumenttia. Keräkaalta saa joskus alle euron kilo, mutta ei sitäkään nyt monta viikkoa putkeen syö - eikä silakkaakaan. Kyllä se puolikiloa päivässä ja kalaa kahdesti väkisinkin nostaa kauppalaskua aika huimasti, jos ei sitten kommenttina ole itse poimitut marja ja sienet sekä kalastetut kalat - mutta siitähän tässä ei ollut kyse. Onhan sitä edullistakin terveellistä esim. pavut, mutta oman käsitykseni perustan nimenomaan kasvi- ja kalakunnan tuotteisiin.

    VastaaPoista
  6. Eikä se silakkakaan halpaa ole nykyään. Opiskeluaikoina sitä sai viidellä markalla kilo ja lohen ruotoja kolmella markalla, mutta nyt on meno ihan toinen.

    Marjapuuron väite, että terveellinen syöminen ei olisi kalliimpaa kuulostaa minusta elitistiseltä. Tietysti syömisen saa vielä kalliimmaksi, jos ostaa valmistuotteita ja eineksiä, mutta esim. monissa lapsiperheissä semmoinen ei ole edes optio. Kysymys on siitä, että parsakaali on hemmetisti kalliimpaa energiasisältöönsä nähden kuin makaroni. Ja kilo lihaa päivässä maksaa paljon poikakatraalle, vaikka se tarjousjauhelihaa olisikin.

    Mutta nyt on kahdeksan kilon kinkku, hyvää joulua kaikille!

    VastaaPoista
  7. On kalliimpaa. Siihen aikaan kun itselläni ei ollut todella juuri lainkaan rahaa käytettäväksi ruokakaupassa tai missään muuallakaan, tämä tuli hyvin todettua.

    Joskus olen miettinyt sitäkin, miten köyhyys vaikuttaa syömiseen yleensä. Sitten kun ruokaa kerran saa kunnolla ja hyvää, sitä tulee todella mätettyä koko rahan edestä. Ei pelkästään laivan seisovassa pöydässä, jos sellaiseen sattuu menemään, vaan vaikka yliopiston ruokalassakin. Vaikka ruoka maksaa opiskelijalle aika vähän, silti sitä tulee kasattua hillittömän suuret annokset. On tosi vaikea oppia rajoittamaan itseään siinä suhteessa, että ottaisi vain niin paljon kuin saa syötyä ilman, että tulee ähkyyn.

    Sellainenkin asia muuten vaikuttaa, kuin missä kaupassa pääsee käymään. Pääseekö supermarkettiin vai joutuuko tyytymään lähikauppaan, jossa kasvikset maksaa hunajaa. Eivät tietty Prismassakaan ilmaisia ole, mutta lähikaupassa on myös huomattavasti rajoitetummat valikoimat.

    Aika paljon riippuu asuinpaikasta ja elämäntilanteesta, mitä mahdollisuuksia itse kullakin on. Tietty myös sen suhteen, ettei vaikkapa vakavasti masentunut henkilö välttämättä varsinaisesti jaksa laittaa ruokaa (tai muutenkaan huolehtia perustarpeistaan kuin sen verran, että pysyy hengissä).

    VastaaPoista
  8. Elinan kanssa samaa mieltä. Yliopistolla on tullut mässäiltyä, ei tosin enää, paitsi niitä kasviksia, joita ei todella saa aikaiseksi kotiin asti, ainakaan tarvittavia puolen kilon määriä.

    Kuka muuten voi syödä halvempia espanjalaisia tomaatteja? Yääk, kitkeriä, multaisia, tympeän makuisia, mitä lie torjunta-ainetta täynnä.

    Vielä kun opiskelijana saisi tonnikalalle sen lupauksen, että se edes vähän muistuttaisi tuota suositeltavaa kalaa? Ei taida olla terveellistä sitten kuitenkaan? Eikä kyllä ekologistakaan. Eipä toisaalta ole kyllä kotimainen dioksiini-myrkytetty kalakaan, jota vielä erikoisluvalla Suomessa myydään.

    Mikä siinä punaisessa lihassa muuten on niin pahaa, jos on vähärasvaista, kuten kinkkusiivut?
    Eihän siinä ole paljoa pahaa eläinrasvaa, joku 2,5-3 %? Eli onko se se eläinproteiini vai eläinrasva ainoastaan? Jos eläinrasva, niin eikö jotain saunapalvia voi vetää aivan huolettaa paketin, 250 g, viikossa?

    Täällä haettiin konsensusta hh-rasva -sotaan jokin aika sitten. Oikein hyvä kirjoitus sekin. Mutta silti, edelleen oma konsensus hyytyy kun törmään väkeen joka on kieltämässä ruisleipää ja täysjyväpastaa. Silloin lähinnä haluttaa tehdä kieltäjistä makoisaa karppiateriaa.

    Lobbaushan muuten on Usassa se ainoa oikea elämäntapa, ei ole faktoja, on vain voimakkaampia lobbaajia. Aikanaan (ja edelleenkin) tehtävä tupakkalobbaushan oli ihan klassikkomateriaalia kaikille terveysvalistajille!

    VastaaPoista